Kannat ilmenevät valtioneuvoston asiakirjalähteistä ja ovat reaktioita EU-komission esitykseen, jolla aiotaan taklata sähkön hintakriisiä Euroopassa. Syynä on Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä sähkön hinta, joka uhkaa aiheuttaa ongelmia osalle pieni- ja keskituloisesta väestöstä.

Seuraavaksi eurooppalaiset energiaministerit etsivät poliittista yhteisymmärrystä komission ehdotusten pohjalta Brysselissä. Perjantain kokouksessa Suomea edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Mitä komissio siis ehdottaa ja kuinka Suomi aikoo oman osansa hoitaa?

Sähkömarkkinoilla hinnan määrää tuottaja, jonka sähköä viimeisenä tarvitaan täyttämään kysyntä. Koska tarjonnan puute aiheuttaa kalliit hinnat, kestävä pikaratkaisu on nopea kysynnän vähentäminen.

Talvikysynnässä jäsenvaltioiden tulisi komission esityksen mukaan vähentää kuukausittaista nettosähkönkulutusta 10 prosentilla verrattuna keskimääräiseen kulutukseen verrokkiajankohtana. Huipputunteina nettosähkön kulutusta tulisi leikata ainakin viisi prosenttia.

Suomessa hallitus saattoi komission esityksen kiireellisesti eduskunnan käsiteltäväksi viime viikolla. Tuolloin hallitus ilmaisi tyytyväisyyttä siihen, että keinot sähkön kulutuksen leikkaamiseksi ovat jäämässä jäsenvaltioiden itsensä päätettäviksi.

Asiaan liittyvien avainministerien EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina Suomen kantoja korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä.

-  Suomessa lokakuun 10. päivänä alkava energiansäästökampanja on yksi kansallisista keinoista sähkön kysynnän vähentämiseksi ensi talvena, kokouksen asiakirja-aineistossa kerrotaan.

Erityisasiantuntija Elina Johansson työ- ja elinkeinoministeriöstä tarkentaa STT:lle, että neuvottelut jatkuvat ja kansallista toimista päättäminen on siten kesken. Toistaiseksi Suomessa ei ole määritelty muita keinoja.

-  Se on ehkä helpoimmin tunnistettavissa oleva keino ja isoin toimenpide, mitä Suomessa on päätetty.

Kampanjalla ihmisiä ja yrityksiä kannustetaan säästämään energiaa.

KOMISSIO HALUAA puuttua myös ylisuuriin tuottoihin, joita tarjonnan puute on tuonut energia-alalle. Tarkoitus on iskeä fossiili- ja muun energian paisuneisiin tuottoihin.

Fossiilienergian tuottoja on tarkoitus rokottaa solidaarisuusmaksulla. Se koskisi fossiilisia polttoaineita tuottavia ja jalostavia yhtiöitä.

Erityisasiantuntija Elina Hautakangas työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että sääntely ei ole ministeriön käsityksen mukaan osumassa suomalaisyhtiöihin.

-  Yhtiön liikevaihdosta 75 prosenttia pitäisi tulla fossiilisen energian tuotannosta, hän sanoo.

Esimerkiksi öljynjalostamista harjoittavan pörssiyhtiö Nesteen viime vuoden tilinpäätöstiedoista selviää, että uusiutuvien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli tuolloin jo liki öljytuotteiden tasolla.

TUOTTOKATTO tulisi puolestaan sähköntuottajille, joiden tuotantokustannukset alittavat kaasu- ja hiilivoiman tuotantokustannukset. Se kattaisi lähes kaikki tuotantotyypit lukuun ottamatta kaasulla ja hiilellä tuotettua sähköä sekä vesivarastoja.

Tuottokatto rajoittaisi sähkön hinnan 180 euroon megawattitunnilta.

Suomessa on aiemmin ollut epäilyksiä, huomioidaanko jo valmiiksi matalahintaisia sopimuksia tarpeeksi. Nyt hallituksen näkemyksenä kuitenkin on, että Suomen huolia on huomioitu esityksessä.