Lyly on luonnehtinut aikuiskoulutustuen lopettamista yhdeksi hallituksen hölmöimmistä päätöksistä. Tarve nimittäin ei ole kadonnut minnekään. Tuki auttaisi vastaamaan työelämän muuttuviin kehittämistarpeisiin. Sen avulla koulutettaisiin lisää osaajia ja parannettaisiin olemassa olevaa tietotaitoa.

NYT tavoitteena on luoda korvaava malli, ”aikuiskoulutustuki 2.0”. Lylyn esittämä versio olisi edeltäjäänsä kohdennetumpi ja joustavampi osa-aikaiseen opiskeluun. Kohdennuksen ansiosta tuki olisi myös aikaisempaa mallia edullisempi.

– Se on kohdennettu työvoimapula-ammatteihin ja työvoimapula-aloille, tai sitten koulutukseltaan toiselle asteelle tai sen alle jääville. Nämä ryhmät voisivat saada pidemmän 320 päivän tuen. Kaikki muut voisivat hakea lyhyempää 120 päivän tukea, Lyly sanoo.

AIEMMAN aikuiskoulutustuen käyttäjiä oli vuosittain yli 30 000. Orpon hallitus lakkautti työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla kustannetun tuen ja alensi sen jälkeen yksipuolisesti vain työnantajien vakuutusmaksuja.

Tilalle hallitus tarjoaa tälle ja ensi vuodelle työvoiman saamista helpottavaa pilotointia, joka koskisi noin 2  000 opiskelijaa sairaanhoitajan, lähihoitajan, sosionomin, varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutuksissa.

Kun aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli 170 miljoonan euron leikkaus, hallitus on budjetoinut pilotointiin tälle vuodelle kymmenen miljoonaa euroa.

LYLYN esittämä uudenlaista aikuiskoulutustuki sallisi myös osa-aikaisen työn ohessa tapahtuvan opiskelun.

Tuen edellytyksenä oleva opintojen edistyminen suhteutettaisiin Lylyn mallissa käytettyjen tukipäivien määrään niin, että 20 tukipäivää kohden edellytettäisiin neljää opinto- tai osaamispistettä tai näitä vastaava suoritusta.

VUOSITASOLLA jaettavan tuen määrä oli lakkautetussa aikuiskoulutustuessa noin 170 miljoonaa. Kohdennus laskisi kustannuksia 20-50 miljoonalla eurolla. Rahoitus toteutuisi kuten ennenkin työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla, joihin tulisi arviolta 0,14-0,17 prosenttiyksikön, puoliksi palkansaajille ja työnantajille, jakautuva korotus.

– Työllisyysrahasto hoitaisi sen. Työvoimapula-alat työllisyysrahasto määrittelisi vuosittain työvoimaviranomaisen kanssa. Esimerkiksi marraskuussa katsottaisiin ammatit, joihin kouluttautuville annettaisiin pidempi tuki seuraavana vuonna. Kohdentuminen olisi aina vuoden voimassa.

YRITTÄJIEN aikuiskoulutustuki laskettaisiin Lylyn mallissa samalla tavalla kuin palkansaajillakin, jolloin tuen taso nousisi pelkkää perustasoa korkeammaksi.

Seuraavaksi lakialoite etenee eduskunnan täysistuntoon lähetekeskusteluun. Sitten vuorossa on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, joka voi ottaa aloitteen käsittelyynsä tai jättää sen raukeamaan.

Aloitteen eteneminen riippuu siitä, tukeeko aikuiskoulutustuen jo kertaalleen lakkauttanut Orpon hallitus uutta mallia vai haluaako se kuopata tukiaikeet lopullisesti.

Lakialoitteen allekirjoitti 54 kansanedustajaa SDP:stä, keskustasta, vihreistä ja vasemmistoliitosta.

Korjattu klo 9.23: Myös korkeammalla asteella voi saada pidempää tukea, jos kyse on erikoistumisesta työvoimapula-alalle.