Kyselytunnin avasi kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.) kysymällä hallitukselta, tyrmääkö hallitus Suomen ilmastopaneelin ehdottaman kansallisen tieliikenteen päästökaupan ja peruuko hallitus polttoaineveron korotukset.

– Polttoainehinnat ovat edelleen huimalla tasolla. Vaikka pahin piikki on toistaiseksi taltutettu, hinnat jäivät silti kahden euron paikkeille per litra, jopa ylikin. Muiden energiahintojen ohella tämä vaikuttaa merkittävästi kuluttajahintoihin ihan jo siksi, että esimerkiksi ruoka tulee kauppoihin kumipyörillä, hän muistutti kysymyksessään.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) huomautti itse ymmärtäneensä ilmastopaneelin päästökauppa-avauksen esityksenä tulevalle hallitukselle. Hän kertasi myös, että EU-tasolla valmistellaan liikenteen päästökauppaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ihmetteli puheenvuorossaan, miten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli vaatinut häntä kumoamaan aikeen päästökaupasta selkeästi ja välittömästi.

– Joudun vähän ihmettelemään sitä, koska saman tien kello 7:30 [ilmastopaneelin raportin] julkaisupäivänä suorassa tv-lähetyksessä sanoin kolmeen kertaan laskujeni mukaan, että päästökauppaa ei tule, päästökauppaa ei tarvita. Ja miksi ei tule? Siksi, että me saavutamme edellisen hallituksen meille antaman 2030 liikennepäästöjen puolittamistavoitteen jo muilla keinoin, Harakka sanoi.

Kyselytunnin edetessä myös pääministeri Sanna Marin (sd.) toisti, että nykyinen hallitus ei ole valmistelemassa kansallista päästökauppaa.

– Tätä päästökauppakokonaisuutta valmistellaan EU-tasolla. Tämän hallituksen työlistalla se ei ole. Emme me ole tuomassa eduskuntaan kansallista päästökauppaa. Mitä tulevat hallitukset sitten myöhemmin tekevät tai miten tämä Euroopan yhteinen malli etenee, niin sen näemme myöhemmin, hän sanoi.

KANSALAISTEN halu maksaa ilmastotoimista on pienentynyt, Purra sanoi omassa puheenvuorossaan viitaten puolueen teettämään gallupiin. Kyselyn mukaan puolet suomalaisista katsoo, että hiilineutraaliustavoitteen pitää nyt joustaa, hän muistutti.

– Se tosiasia, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, ei valitettavasti poistu edes sodan, edes tämän energiakriisin myötä, vaan se on tosiasia, joka meidän pitää täällä tunnustaa, Marin sanoi.

Marin painotti myös, että hallitus haluaa tukea ja auttaa ihmisiä selviämään vaikean ajan yli, ja sen eteen hallitus on esittänyt ratkaisuja.

– Mutta yhtä lailla meillä on tärkeä tehtävä, nykysukupolvella, siinä, että me hillitsemme ilmastonmuutosta, teemme vastuullista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, niin että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta.

Keskustelussa polttoaineiden hintojen noususta valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi perussuomalaisten olevan oikeassa huolensa suhteen. Liikkuminen autolla maksaa tällä hetkellä paljon ja se maksaa paljon myös kuljetusalalle. Siksi hallitus on alentanut niin kutsuttua sekoitevelvoitetta, joka on alentanut bensiinin hintaa sekä parantanut verotuksen työmatkavähennystä. Hän myös muistutti, että liikkuminen on nyt kallista kaikkialla.

– Taustalla on öljyn maailmanmarkkinahinta, ja tämän kaiken taustalla on sota, jonka loppuminen on meidän ensisijainen tavoitteemme, Saarikko muistutti.

KYSELYTUNNIN toinen suuri keskustelunaihe liittyi opposition torstaina jättämän hallituksen EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksen sytykkeenä toimineeseen EU-komission ennallistamisasetukseen. Keskustelun aiheesta avannut kansanedustaja Peter Östman (kd.) totesi, ettei Suomen pidä kannattaa ehdotusta, joka kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää metsänhoidon tavoista.

– Ennallistamisasetuksella olisi haitallisia vaikutuksia myös maatalouteen – tämä vielä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla. Ymmärrättekö te, arvoisat ministerit, kuinka vakavan paikan edessä Suomen maa- ja metsätalous on, kun te lähdette EU:n neuvottelupöytiin?

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vastasi tietävänsä suomalaisen maatalouden ja alkutuotannon vaikean tilanteen hyvin.

– Totean, arvoisa puhemies, selvyyden vuoksi, että hallitus ei kannassaan hyväksy tällaista ennallistamisasetusluonnosta. Me emme tule hyväksymään tällaista, ja jatkamme neuvotteluprosessia, niin että siitä saadaan kunnollinen tai se hylätään, Kurvinen sanoi.

Pääministeri Sanna Marin niin ikään painotti, että valtioneuvoston kanta ennallistamiskokonaisuuteen on tiukka. Hän totesi, että eduskunta varaa aikaa kokonaisuuden käsittelyyn ja sen myötä kantaa voidaan entisestäänkin tiukentaa.

– Me suhtaudumme hyvin kriittisesti tähän ennallistamiskokonaisuuteen. Me haluamme varmistaa, että kustannukset Suomelle eivät ole liian isoja. Siellä on tiettyjä kysymyksiä erityisesti esimerkiksi metsien käyttöön liittyen, joita me emme voi tällaisenaan hyväksyä, ja nyt me pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asetus kokonaisuudessaan muodostuisi paremmaksi.

– Eduskunnalla on tässä myös oma roolinsa, ja tätä asiaa paraikaa tässä talossa käsitellään. Mikäli sitten on niin, että tämän neuvottelun jälkeen, jota EU:ssa käydään, tämä kokonaisuus ei ole riittävän hyvä Suomen näkökulmasta, niin me voimme aina tehdä sen arvion ja päätöksen, että me äänestämme sitä asetusta vastaan, Marin sanoi.