Pian raportin jälkeen alkoi koronapandemia ja maailmantalouden näkymät synkkenivät. Kahden pandemiavuoden jälkeen maaliskuun lopulla 2022 työllisyystavoite yllättäen saavutettiin, vuosi ennen hallitusohjelmaan kirjattua määräaikaa.

Työministeri Tuula Haataiselle (sd.) saavutus tuli yllätyksenä.

– Hallituksessa 75 prosentin tavoitetta pidettiin realistisena, mutta sitten tuli parin vuoden koronakuoppa, jonka oletettiin olevan syvempi. Se olikin matalampi ja siitä toivuttiin Suomessa kohtuullisen vauhdikkaasti ja kasvu lähti käyntiin, Haatainen summaa.

Työmarkkinajärjestöjen koronalistassa oli kaikkiaan kuusitoista kohtaa. Mukana olivat muun muassa lomautusten joustavoittaminen, työttömyysturvan omavastuupäivien poistaminen ja työnantajien eläkemaksujen tilapäinen alentaminen yksityisellä sektorilla. Lisäksi valtio jakoi avokätisesti yritystukia aloille, jotka kärsivät rajoitustoimista eniten. Suomi otti ensimmäisenä koronavuonna lisää velkaa lähes 20 miljardia euroa.

– Oppositio on tätä velanottoa kritisoinut. Mutta se on ollut viisasta velanottoa, koska sen avulla on päästy eteenpäin eivätkä vauriot ole olleet suurempia. Työllisyysaste kertoo siitä, että nämä toimet ovat tepsineet, Haatainen toteaa.

Koronan ja sitä seuranneen Ukrainan sodan varjossa hallitus on Haataisen mukaan toteuttanut työllisyyspolitiikan suuren käänteen.

– Emme ole jääneet nyyhkimään koronavyöryn alle, vaan rakennamme vahvasti tulevaa.

Pyrkimyksenä on nostaa Suomi pohjoismaiselle tasolle. Siitä on osoituksena toukokuun alussa voimaan tuleva pohjoismainentyövoimapalvelumalli, jonka myötä kuntakokeiluissa ja TE-toimistoissa aloittaa 1200 uutta työntekijää. TE-palveluiden resurssit nousevat 40 prosenttia vuoden 2019 tasoon verrattuna.

– On puhuttu Tanskan mallista, on puhuttu Ruotsista. Nyt palveluun satsataan ja tunnustetaan, että työvoimapalvelut ovat olennainen osa sitä, että ihminen työllistyy nopeasti.

Työvoimapalvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Tapaamisten määrää lisätään ja käyntivälejä tihennetään. Työttömille tarjotaan lisää mahdollisuuksia kouluttautua ja täydentää opintojaan.

– Olisi kansalaisvalistuksen aika siitä mitä työvoimapalvelut ovat. Ne eivät ole vain sitä, että käydään leimaamassa kortti, kun on tehty joku suorite.

Käytännössä palvelukontakteja lisätään erityisesti työttömyysjaksojen alkuvaiheessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ensivaiheen tuki lyhentää työttömyyttä, minkä pitäisi Suomen olosuhteissa nostaa työllisten määrää vähintään 9500 uudella työllisellä. Luku on peräisin valtiovarainministeriöstä.

Tuula Haatainen on uudistuksesta selvästi innoissaan.

– Pitäisin tätä sosiaalipolitiikan uutena tulemisena työllisyyspolitiikassa. Se ei ole marginaalia vaan jokaisen ihmisen arkea. Jokaisella voi olla edessään se, että työ menee alta ja pitää löytää uutta. Työmarkkinat tulevat toimimaan näin. Siksi tarvitaan hyvin responsiivinen palvelujärjestelmä, julkisia ja yksityisiä palveluita, koulutuspalveluita ja niin edelleen.

Tuki ja kannustaminen ovat toiselta puolelta katsottuna velvoittamista ja työttömien patistelua. Uudistusta kannatetaan lämpimästi myös valtiovarainministeriössä ja oppositiopuolue kokoomuksessa. Tosin oppositiossa on huomautettu, että pohjoismainen työnhaun malli on yksi yhteen Juha Sipilän hallituksen aktiivimalli kaksi. Haatainen ei väitettä osta.

– Pohjoismaisen työnhaun malli ei ole aktiivimalli kaksi, koska aktiivimalli yksi purettiin. Aktiivimalli yksi oli ihan susi ja kamala ihmisille. Todella luokaton.

– Sitä me demarit emme ole koskaan sanoneet, etteikö muutosta tarvittaisi. Uudistus tarvitaan, hän lisää.

Haataisen mukaan pohjoismainen mallin lähtökohtana on luottamus.

– Luotetaan ihmisten hakevan töitä. Aiemmin virkailija tarjosi tehtävän, että haepa tuota ja lopputuloksena saattoi olla työtarjouksia, joilla ei ollut mitään tekemistä ihmisen osaamisen kanssa.

– Nyt työntekijät kertovat mahdollisuuksista ja auttavat ja ihminen itse hakee niitä töitä. Luotan, että ihmiset haluavat töihin ja etsivät niitä.

Malli sisältää myös velvoittavuuden. Töitä pitäisi normaalitapauksessa hakea neljä kertaa kuukaudessa. Se tarkoittaa miljoonia uusia työhakemuksia vuodessa suomalaisille työmarkkinoille.

– Meidän sosiaaliturvaamme sisältyy myös vastuu. On oikeuksia mutta myös vastuuta. Pelisääntöjen mukaan toimimisesta joutuu itse vastaamaan. Koska hakeminen on raskasta ja takapakkeja tulee, siihen tarjotaan tukea.

– Se kontrolli siihen tulee. Jos sitä ei noudata, sitten tulee karensseja mutta niitäkin lievennettiin huomattavasti.

Aikaisempien rankaiseviksi koettujen karenssien tilalle tulee järjestelmä, joka antaa ensimmäiseksi huomautuksen. Varsinainen karenssi tulee vasta tämän jälkeen. Haatainen muistuttaa, että työttömyysturvan idea on, että ihminen on työmarkkinoiden käytettävissä ja hakee aktiivisesti töitä.

– En usko, että rankaisumentaliteetti toimii. Tuetaan ihmistä. Uskotaan hänen kykyynsä ja halukkuuteensa hakea töitä. Samalla hän tietää, että hänen velvollisuutensa on toimia näin.

Myös vaikeammin työllistyville on luvassa enemmän ja tiheämpiä palvelukontakteja. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla rekrytointimessuille ja laittamalla avoimia hakemuksia. Sitä mitä on tehty, käydään työntekijän kanssa yhdessä läpi.

Haatainen vertaa uusia työvoimapalveluita lääkärin vastaanottoon. Kontrollissa katsotaan, että tepsiikö lääke ja onko sitä otettu. Tarvittaessa etsitään uusi valmiste.

– En pitäisi tätä niin ihmeellisenä. Sosiaaliturvaa on arvosteltu myös sen väärinkäyttämisestä. Legitimiteetti on tärkeää muistaa. Ilmaista rahaahan ei ole olemassa. Mutta ihmiseltä ei saa vaatia kohtuuttomia, sellaista mihin hän ei pysty.

Haatainen toteaa, että Sipilän hallituksen ensimmäistä aktiivimallia arvosteltiin juuri kohtuuttomuudesta.

– Jos ihminen ei työllistynyt, löytänyt koulutuspaikkaa tai päässyt työvoimakoulutukseen, hänen työttömyysturvaansa leikattiin. Eihän sellainen voi olla oikein. Luulen, että tämä koetaan oikeudenmukaisemmaksi. Kun työllisyyssuunnitelma tehdään, sen mukaan toimitaan ja sitä seurataan.

Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä kokonaan kunnille vuoden 2024 alusta alkaen. Toistaiseksi käynnissä olevissa kuntakokeiluissa ovat mukana alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttajataustaisten ja Kela-etuuksille olevien pitkäaikaistyöttömien palvelut.

Lue Tuula Haataisen koko haastattelu Demokraatin aikakauslehdestä.