Lakkotyöryhmän esityksestä on tänään tihkunut tietoja julkisuuteen. STT:n mukaan lakiluonnoksessa ehdotetaan lakiin lisättäväksi muun muassa velvoite turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät palvelut tai toiminnot myötätuntotyötaisteluiden eli niin sanottujen tukilakkojen aikana. Välttämättömiksi palveluiksi haluttaisiin katsoa luonnoksen mukaan myös satamien toiminta.

Satamien sulkeminen on perinteisesti nähty tukilakkoarsenaalin järeimpänä työtaistelutoimena, koska ahtaus- ja kuljetusalan pysähtyminen on pitkälti seisauttanut Suomen viennin.

Demokraatti soitti Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) puheenjohtajalle Ismo Kokolle, joka kertoi tutustuneensa itse luonnokseen tänään. Kokon mukaan satamakirjaus tuli yllätyksenä.

Jos “satama-ase” poistuu tukitoimien valikoimasta, mitä se tarkoittaisi suomalaisen työtaistelutoiminnan kannalta?

– Tuki halutaan viedä pois heikommilta tai muutoin apua tarvitsevilta ryhmiltä. Pitkässä juoksussa, ei kovinkaan monen vuoden juoksussa, se tarkoittaa sitä, että työehdot heikkenevät ainakin joillakin aloilla.

Kokon mukaan hallituksen esitysluonnoksessa ei kyetä sanomaan ehdotukselle mitään vaikutuksia.

– Ei työllisyysvaikutuksia, ei sitä mihin aloihin tämä mahdollisesti vaikuttaa eikä sukupuolivaikutusta, vaikuttaako tämä niin, että naisvaltaisia aloja ei pystytä enää tukemaan. He selvästi myöntävät, että he eivät tiedä.

– Tuli ajatus, että ministeriön virkamiehet pakotetaan poliittisella painostuksella kirjoittamaan sellaista, mitä he eivät halua kirjoittaa. Sellainen ajatus siitä syntyy.

KOKON mukaan AKT ei ole kirjauksen vuoksi ryhtymässä välittömiin toimiin vaan jatkaa SAK:n yhteisellä suunnitelmalla.

– Yritämme ensisijaisesti saada ihmiset heräämään siihen, mitä kaikkea heiltä ollaan viemässä. Järeämpien työtaistelujen aika on vähän myöhemmin, loppuvuodesta tai alkuvuodesta 2024. Voihan se olla, että tämä vähän nopeuttaa sitä aikataulua.

Pidätkö selvänä, että SAK ei ole työryhmän esityksessä mukana, eriävä mielipide tulee?

– Totta kai. Se on ihan päivänselvää.

Kun kyse ei ole neuvottelusta, satamia koskeva muotoilu tulee myös lopulliseen paperiin?

– Uskon näin. Kyse on sen jälkeen siitä, että saadaanko se vielä muuttumaan. On ollut paha reagoida sellaiseen mitä ei ole ollut olemassa. Nythän tämä tulee huomenna virallisesti.

Työryhmä tiedottaa huomenna iltapäivällä esityksen sisällöstä.

– Onhan tämä (hallituksen työrauhaesitys) nyt suurimpia muutoksia toisen maailmansodan jälkeen, Ismo Kokko summaa.

Ehdotus sisältää myös työntekijälle määrättävän sakon, jos hän jatkaa laittomaksi julistettua työnseisausta. Onko sinulla tietoa miten tällainen 200 euron hyvitys käytännössä perittäisiin?

– Ei. On kyse kollektiivitoimista, joista yhdistykset päättävät. Miten yksittäinen ihminen voidaan laittaa sellaisesta vastuuseen? Mielestäni ei mitenkään. Miten todennetaan, että joku ihminen on saanut tiedon työtaistelun laittomuudesta? Pitäisikö työnantajan soittaa jokaiselle, pitääkö jokainen saada henkilökohtaisesti kiinni, riittääkö lappu työpaikan ilmoitustaululla, pitääkö se laittaa lehteen. Se on ihan levällään.

Et usko, että sakko menee eduskunnan perustuslakivaliokunnasta läpi?

– En missään tapauksessa, mutta nyt täytyy muistaa, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat politisoimassa perustuslakia. Hehän valtasivat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikan juuri tätä silmällä pitäen silloin, kun niitä valiokuntapaikkoja eduskunnassa jaettiin. Tämä nyt näyttää toteen sen, minkä takia ne otettiin ensimmäisinä.