EKL:n mukaan välittömät toimet näyttävät kohdistuvan palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi.

Hallitus ilmoitti antavansa suosituksen, että energian, muun muassa sähkön, hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.

– Pienituloisille eläkkeensaajille ei siis täsmätoimia herunut mutta heidät hallitus on ohjaamassa toimeentuloluukulle. Tätä ei Eläkkeensaajien Keskusliitto voi kerta kaikkiaan hyväksyä, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

Tilastokeskuksen eilen julkaiseman tilaston mukaan tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, omakotitalon peruskorjausten, polttonesteiden sekä asunto-osakeyhtiön remonttien kallistuminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 1,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön kallistumisesta edelliseen kuukauteen nähden.

– Juuri energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa hupenee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Eläkkeensaajienkin on asuntonsa lämmitettävä.

– Lisäksi myös auton käyttö on monilla alueilla elinehto julkisen liikenteen supistuttua käytännössä katsoen olemattomiin. Olisi todella ollut toivottavaa, että hallitus olisi osoittanut toimeentuloluukun lisäksi myös muita täsmätoimia vähävaraisille eläkkeensaajille, Paassilta sanoo.