Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa ja se on voimassa vuoden. Sen tarkoituksena on torjua Suomen painostamista maahantulijoita välineellistämällä. Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen rajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin annettiin 15.4.2024. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.

-  Suomi ei edelleenkään aio avata itärajaa, Rantanen sanoi tiedotteessa.

Tiedotteessa huomautetaan, että Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.

-  Kiitämme kumppaniemme osoittamasta tuesta ja luotamme sen jatkumiseen. Suomi ei aio jatkossakaan sallia ulkorajallaan välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan, Rantanen totesi.

OPPOSITIOPUOLUE vasemmistoliitto ilmoitti tuoreeltaan, ettei se tule puoltamaan jatkoaikaa laille. Puolue äänesti lakia vastaan myös heinäkuussa, jolloin eduskunta sen hyväksyi. Koska kyseessä oli poikkeuslaki, se vaati taakseen viiden kuudesosan enemmistön.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, etteivät tilanne eivätkä perustelut ole muuttuneet vuoden takaisesta.

-  Perustuslakivaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot olivat tyrmääviä ja harvinaisen yksimielisiä siitä, että lakiin sisältyy ylitsepääsemättömiä ongelmia, hän sanoi tiedotteessa.

-  Venäjä on brutaalia hyökkäyssotaa käyvä ja ihmisoikeuksista piittaamaton terroristivaltio. Käännytyslaki ei estä hybridioperaatioita, mutta aiheuttaa pahimmillaan tilanteen, jossa turvapaikanhakijat jäävät rajalla limboon eivätkä pääse rajan kummallekaan puolelle. Pahimmillaan se tarkoittaa, että ihmisiä kuolee pakkaseen. Sitä ei tietenkään voi hyväksyä, Koskela totesi.