Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Hallitus hyydytti hallintarekisterihankkeen

”Me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana.”

Näin vakuutti valtiovarainministeri Alexander Stubb viime joulukuussa, kun lakihanke osakeomistusten piilottamisen mahdollistamiseksi karahti kiville.

Nyt hallitus ja valtiovarainministeriö edistävät hanketta taas, vähän eri perustein kuin viimeksi. Vielä viime syksynä ja edellisellä hallituskaudella ministeriön virkamiehet ja Kokoomus olivat sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntö edellyttää hallintarekisterin sallimista.

Kun paljastui ettei näin ole, heillä on uusi käärme pyssyssä. Nyt ministeriö ja Stubb vetoavat siihen, että suomalainen toimija saa käyttää minkä tahansa EU-maan arvopaperikeskusta (clearing) kaupoissaan.

On tehtävä selväksi, ettei tälläinen peli vetele.

Koska muutamissa EU-maissa hallintarekisteri on laillinen, voisi suomalainen sijoittaja piilottaa omistuksensa rekisteriin käyttämällä ulkomaisen arvopaperikeskuksen palveluita. Omistusten piilottaminen uteliailta silmiltä ja myös verokarhulta olisi näin askeleen lähempänä.

Hallintarekisteri on hämmästyttävän sitkeä hanke. Alun perin se haudattiin jo edellisen hallituskauden lopulla. Sen jälkeen se nousi esiin viime syksynä. Nyt hallitus ja valtiovarainministeriö yrittäviät edistää hanketta kolmatta kertaa.

Hallintarekistereiden sallimista vastustavat niin kansan enemmistö, verohallinto kuin poliisikin. Sen koetaan lisäävän osakeomistusten hämärtymistä ja edesauttavan veronvälttelyä.

Kokoomukselle, Stubbille ja myös valtiovarainministeriön virkamiehille on osoitettava, ettei useaan kertaa torpattua hanketta kuulu edistää uudestaan ja uudestaan. Ilmeisesti heillä on ajatuksissa, että kun tarpeeksi monta kertaa yrittää, hanke lopulta etenee kun vastapuoli väsyy.

On tehtävä selväksi, ettei tälläinen peli vetele. Stubbia ja valtiovarainministeriön virkamiehiä koskevat samat pelisäännöt kuin muitakin.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

Mikkel Näkkäläjärvi

Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja.

Kohtalon vuosi 2017: Eurooppaa vaivaava johtajuuden puute on otettava vakavasti — nyt jos koskaan Suomen on otettava jälleen roolia

Maailman hullua vuotta 2016 seuraa Euroopan kohtalon vuosi 2017. Globalisaatio on vastatuulessa, nostalginen nationalismi nostaa päätään ja ihmisoikeusmyönteisiä arvoja haastetaan.

Kuluvana vuonna on edessä Euroopan Unionin tulevaisuuden kannalta tärkeitä vaaleja niin Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa kuin Italiassakin. Vaalien tulokset määrittävät Euroopan suunnan, ja siitä on järkevää olla Suomessakin kiinnostunut.

Suurvaltapolitiikka tekee uutta tuloaan kovaa kyytiä. Niin USA:n, Kiinan kuin Venäjänkin valtionjohdon puheista on helppo päätellä, että jatkossa tullaan nojaamaan yhä vahvemmin valtionjohtajien neuvotteluihin ja valtioiden kahdenvälisiin suhteisiin. Kansainvälinen järjestys ja oikeus saavat väistyä.

Tällaisessa maailman tilassa pienille Euroopan maille on sulaa hulluutta toivoa eurooppalaisten instituutioiden heikkenemistä.

Tiedämme mihin nationalismi on pahimmillaan johtanut: sotaan, väkivaltaan, sortoon ja kuolemaan.

Euroopan Unioni on kohdannut monia haasteita. Etelä-Eurooppaa repii taloudellinen ahdinko ja valtavat sosiaaliset ongelmat, terrorismi pitää Eurooppaa varpaillaan, pakolaistilannetta ei olla saatu kunnolla haltuun, pitkä taantuma heikentää hyvinvointia ja populistit lietsovat ihmisiä vihaan.

Nationalististen liikkeiden suosion kasvaminen on tehnyt monista poliitikoista varovaisia ja arkoja, vaikka juuri näinä aikoina olisi tilausta suoraselkäisyydelle. Tiedämme mihin nationalismi on pahimmillaan johtanut: sotaan, väkivaltaan, sortoon ja kuolemaan.

Mallia voi katsoa Kanadasta. Arkailun sijaan Pääministeri Justin Trudeau meni syyrialaisia pakolaisia vastaan lentokentälle, toivotti tervetulleeksi Kanadaan ja on maan ja ehkä koko maailman suosituin poliitikko. Hän toimii täysin päinvastoin kuin maailmalla jylläävät populistit: luo toivoa tulevasta, kunnioittaa ihmisoikeuksia ja haluaa rakentaa parempaa tulevaisuutta yhteistyöllä. Trudeaun idea on voimaannuttaa ihmisiä positiivisella viestillä.

Koko Eurooppaa vaivaa akuutti johtajuuden puute. Myös Suomessa on tultu kauas siitä, kun Paavo Lipposen ja Erkki Liikasen johdolla mentiin EU:n ytimiin ja päättäviin pöytiin. Viiden miljoonan Suomi oli 500 miljoonan Euroopassa vahva tekijä.

Suomen pitkä linja on ollut olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Nyt olemme pakoilleet vastuuta vastustamalla fiksua koko Euroopan laajuista pakolaispolitiikkaa, olleet mukana laittamassa Kreikkaa kontalleen ja keskittyneet puhumaan lähinnä maatalouden kriisistä.

Nyt jos koskaan Suomen on otettava jälleen roolia kansainvälisessä politikassa.

On selvää, että EU on saatava jälleen toimimaan, mikäli haluamme olla aidosti itsenäisiä. Tarvitsemme tiiviimpää talous-, puolustus- ja ulkopolitiikkaa, kuin myös tiiviimpää Pohjoismaista yhteistyötä. Ilman vahvaa EU:ta Suomelle jää kumartelijan osa.

Etenkin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna juhlin itsenäisyyttä, muistelen historiaamme ja nautin vapaudesta, jonka sotiemme veteraanit meille taistelivat. Kansakunta on aidosti vapaa vain silloin, kun se voi tehdä päätökset itsenäisesti. En kaipaa aikaa, jolloin jouduimme kumartamaan itään.

Nyt jos koskaan Suomen on otettava jälleen roolia kansainvälisessä politikassa. Tässä myös SDP:n on terästäydyttävä. Aikamme haasteet ovat globaaleja, joten ratkaisujenkin on oltava.

Mikkel Näkkäläjärvi

Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja.

Kolumni

Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja SDP:n puheenjohtajaehdokas.

Timo Harakka: Sosialismi ei ole kuollut

Ihmiskunta rakentaa parempaa maailmaa askel kerrallaan. Joskus harppaukset ovat pitkiä, useimmiten varsin lyhyitä. Olennaista on suunta ja liike.

Puolueemme syntyi tarpeeseen vapauttaa ihminen työn orjuudesta, tiedon puutteesta ja epätasa-arvosta. Sen syntyä elähdyttivät sanat sosialismi ja demokratia.

Yli sadan vuoden aikana on saatu valtavasti aikaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työajan lyhennys, vapaa ja ilmainen koulutus, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan uudistukset. Edellisille polville, hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille, kuuluu suuri kunnia.

Mutta miten itse vaalimme tätä perintöä? Miten uudistamme yhteiskuntaa?

Jos sosialismi tarkoittaa määrätietoista tulojen tasausta, sitä tarvitaan tänään enemmän, eikä vähemmän.

Kuten jokainen Thomas Pikettyn teeseihin tutustunut tietää, maailma on eriarvoisempi kuin koskaan. 62 ihmistä omistaa saman kuin puolet maapallon asukkaista. Siis yhteen linja-autoon mahtuva joukko on rikkaampi kuin 3,75 miljardia ihmistä.

Rikkain yksi prosentti omistaa maapallon varoista enemmän kuin loput 99 prosenttia. Jos sosialismi tarkoittaa määrätietoista tulojen tasausta, sitä tarvitaan tänään enemmän, eikä vähemmän.

Mauno Koivisto kirjoitti jo 1960, ettei sosialismi enää tarkoita yhteisomistusta. Yhteiskunta vaikuttaa omistamiseen veroilla ja laeilla, työehdoilla ja talouspolitiikalla. Väinö Tannerille käytännön sosialismia oli osuustoiminta. Aitoa kilpailua edistävä kuluttajaliike on sydäntäni lähellä, siksi olen HOK-Elannon hallintoneuvoston jäsen.

Olen sanonut olevani Supercell-sosialisti. Mitä se tarkoittaa?

Toivon, että suomalaiset yritykset menestyvät kovassa kansainvälisessä kilpailussa – ja tekevät törkeän hyvää tulosta. Siitä voitosta suoritetaan kohtuullinen vero, kuten Supercell nurkumatta tekee. Verorahoilla yhteiskunta tarjoaa uusia mahdollisuuksia jokaiselle suomalaiselle.

Minun sosialidemokratiani tarkoittaa jokaiselle avoimia mahdollisuuksia ja oikeuksia. Olen itse tuon kultaisen kehitystien kasvatti. Syntynyt tehtaan piipun juurelle, kasvanut työläisperheessä ja päässyt ensimmäisten joukossa peruskouluun. Minun sukupolvelleni tarjoutui se mahdollisuus, joka vanhemmiltamme puuttui.

Haluan omille lapsillenikin samat mahdollisuudet, jotka itse olen saanut. Ja sen eteen olen valmis taistelemaan.

2020-luvun sosialidemokratian haaste on kaksiosainen.

Äärikapitalismin ja pankkikeinottelun vaarat paljastuivat vuonna 2007 alkaneessa finanssikriisissä. Kirjassani Luoton loppu (2009) esittelin vastuullisempia vaihtoehtoja – joita ei toteutettu. Seuraava kirjani Suuri kiristys (2014) kuvaa seurauksia: oikeiston aiheuttamaa lamaa, suurtyöttömyyttä, äärioikeiston ja populismin nousua.

Jotta vastaamme sosialidemokraattisten rakentajapolvien haasteeseen, meidän on uudistettava Suomea, Eurooppaa, maailmaa.

2020-luvun sosialidemokratian haaste on kaksiosainen. Ensin on purettava uusliberalistinen, yksityistävä ja eriarvoistava ideologinen järjestelmä. Sitten on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukainen, ympäristöä kunnioittava aito markkinatalous.

Jos tämä on Bernie Sandersin mainostamaa demokraattista sosialismia, niin olkoon: ei nimi henkilöä pahenna.

Kirjoitus on osa SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden kirjoitussarjaa, jonka aloitti Antti Rinne. Tytti Tuppuraisen kirjoitus ilmestyy 26.1.

Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja SDP:n puheenjohtajaehdokas.

Kolumni

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Oikeutta nollatuntisopimuslaisille – EU-parlamentti tutkii McDonald’sin työolosuhteet

Kuultuaan kolmea suurta ammattiliittoa Euroopan parlamentti on päättänyt tutkia pikaruokaravintola McDonald’sin työolosuhteet.

Britannian, Belgian ja Ranskan ammattiliitot ovat ilmaisseet huolensa muun muassa McDonald’sin tekemistä nollatuntisopimuksista ja siitä, onko työntekijöillä asianmukaiset mahdollisuudet kuulua ammattiliittoihin.

Vetoomusvaliokunta päätti ottaa niiden vetoomuksen käsittelyyn.

Päätös johtaa laajempaan nollatuntisopimusten tutkimiseen, sillä Euroopan komissio lupasi kuulemisessaan ottaa nollatuntisopimukset ja vastaavat tutkinnan alle. Myös Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta aikoo teettää tutkimuksen prekaarin työn työsopimuksista EU:ssa, myös Suomessa.

EU:ssa on voimassa osa-aikatyötä koskeva laki, jonka mukaan osa-aikaisille työntekijöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

Kysymys on muun muassa siitä, millaiset oikeudet nollatuntisopimuslaisille kuuluvat. EU:ssa on voimassa osa-aikatyötä koskeva laki, jonka mukaan osa-aikaisille työntekijöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

Nollatuntisopimuksilla työskentelevät ihmiset eivät tällä hetkellä saa välttämättä esimerkiksi äitiyslomaa, palkallista lomaa tai irtisanomissuojaa.

Välttelemällä työnantajan velvollisuuksia nollatuntisopimusten teettäjät siirtävät työnantajalle kuuluvia velvollisuuksia yhteiskunnalle ja saavat epäreilua kilpailuetua sellaisiin yrityksiin nähden, jotka kohtelevat työntekijöitään paremmin.

McDonald’silta vaaditaan nyt selitystä siitä, miten se kohtelee työntekijöitään ja millä perustein. Pikaruokaketju on tutkimuksessa ensimmäisenä, koska juuri sen työntekijät pyysivät EU:lta kannanottoa työoloistaan ja sopimuksistaan.

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Kolumni

Katja Taimela

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Satelliittipaikannus vie keskustelua liikenneväyläyhtiöstä harhaan

Useat hallituspuolueiden edustajat ja kansalaiset ovat kritisoineet voimakkaasti satelliittipaikannukseen perustuvaa valvontaa, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toi joulun aikaan uudelleen julkisuuteen ehdotuksensa väyläverkon yhtiöittämisestä. Monet ovat aivan perustellusti huolissaan yksityisyydensuojasta ja pakkovalvonnasta.

Keskustelu kuitenkin peittää alleen väyläyhtiöajatuksen suuremmat ongelmat. Ministerin ehdotuksen mukaan väyläverkon yhtiöittämisellä ja kaupallisten maksuoperaattoreiden mukaantulolla ratkaistaisiin väylärahoituksen ongelmat. Liikenteen verotusta purettaisiin kerättyjen liikennemaksujen verran ilman lisäkuluja kansalaisille.

Väyläyhtiön on tarkoitus kiertää valtion tiukka budjettikehys, jonka puitteissa ei ole näköpiirissä liikkumavaraa helpoin ratkaisuin, jotka mahdollistaisivat panostamisen liikenneverkkoon.

Suomen väyläverkko on luonnostaan monopoli.

Yhtiöittäminen valtion 100% omistamaksi väyläyhtiöksi ei lisää tienpitoon ja investointiin käytettävissä olevia varoja senttiäkään. Vaikka yhtiö onnistuisi keräämään markkinaehtoista lainaa tai ulkopuolisia sijoituksia, niistä syntyisi päälle lisäkustannuksia katettavaksi korkoina ja tuotto-odotuksina.

Varmaa sen sijaan on, että liikennehankkeiden ohjaus ja kustannusten valvonta karkaisivat eduskunnalta uuden yhtiön hallintoon. Olemme nähneet jo liian monta julkista yhtiötä, joiden käyttämät julkiset varat ovat kadonneet osakeyhtiölain suojaamiksi liikesalaisuuksiksi, kun asiat ovat menneet pieleen. Tästä tuoreimpana esimerkkinä Länsimetro.

Suomen väyläverkko on luonnostaan monopoli. Turusta Helsinkiin johtaa vain yksi moottoritie. Myös maksajina toimivat mallista riippumatta aina samat veronmaksajat. Perustettava väyläyhtiö tarvitsee vähintään yhtä paljon tuloja kuin valtio nyt sijoittaa, noin 1,7 miljardia euroa vuosittain. Kilpailu tämän käyttöoikeuden myymisestä ei tuo säästöjä, se korkeintaan rajoittaa operaattoreiden ahneutta.

Norminpurkuun panostava Sipilän hallitus aikoo tuoda verotuksen tilalle kokonaan uuden yksityisen portaan, jonka kulut ja voitot veronmaksajat kuittaavat. Samalla maksamme uudet valvontajärjestelmät, perustuivat ne sitten satelliittipaikannukseen tai tarraan tuulilasissa. Ei ihme, että hallituspuolueissa korostetaan, etteivät ole sitoutuneet kuin 19.1. julkaistavaan selvitykseen.

Katja Taimela

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

Enemmän Yleä Uudellemaalle

Asuessani Vaasassa pääsin kokemaan, millaista on elää Yleisradion aitojen maakuntauutisten kuuluvuusalueella. Autossa kuuntelin usein Yle Pohjanmaata. Paikallisuutisissa käsiteltiin laajasti Vaasan ja Seinäjoen seudun uutisia. Paikallisia poliitikkoja ja urheilijoita haastateltiin radiossa.

Yle Suomen kanavilta tulee paikallisuutiset päiväsaikaan tunnin välein koko maassa. Tätä kirjoittaessa Yle Pohjanmaan nettisivuilta oli juttuja esimerkiksi Vöyrin Halpa-Hallin sulkemisesta, uudesta palvelukodista Vaasassa ja kutsuliikenteen jatkumisesta Seinäjoelta Vaasan lentoasemalle. Tämän lisäksi alueella on tietenkin vahvat maakuntalehdet Pohjalainen ja Ilkka.

Uudellamaalla paikallisradion nimi on Yle Helsinki. Siellä soi trendikäs musiikki ja juontajat yrittävät olla todella ”cool”. Keskusteluaiheet painottuvat lifestyleen ja arkipäivän ilmiöihin. Ei pelasteta kissoja puista tai muutakaan paikallisradiolle ominaista. Alueuutiset tulevat myös tv:stä ja radiosta päivittäin, mutta niissä käsitellään lähinnä Helsingin asioita ja rientoja.

Miksi emme saa paikallisuutisia myös muualta kuin Helsingistä?

Ylen uutisvahti on mainio mobiilisovellus. Otin sen pari vuotta sitten käyttöön ja laitoin kaikista politiikka- ja SDP-uutisista muistutukset päälle. Yle tekee valtavasti juttuja maakunnissa pikkukuntien valtuustojen kokouksista. Tuntui oudolta, koska en ollut ikinä nähnyt Uudellamaalla yhtäkään Ylen aluetoimittajaa.

Valitin asiasta tutun tutulle, joka työskentelee Yle Helsingissä. Hän sanoi, että Yle Helsinki ei ole mikään aluetoimitus, koska se on pääkaupungin radio. Sanoin hänelle, että samoja yleveroja me täällä muuallakin Uudellamaalla maksamme. Miksi emme saa paikallisuutisia myös muualta kuin Helsingistä?

Yle lanseerasi uusien nettisivujensa myötä myös mahdollisuuden seurata uutisia omalta alueelta. Testasin toimintoa. Näin monta uutisista löytyy eri Uudenmaan kunnista. Kaikki Uudenmaan yli 20 000 asukkaan paikkakunnan maininnat Ylen verkkosivuilla 2017:

Helsinki yli 60 kertaa

Vantaa 14

Espoo 10

Porvoo 9

Lohja 1

Hyvinkää 0

Nurmijärvi 1

Järvenpää 1

Kirkkonummi 0

Tuusula 0

Kerava 0

Vihti 1

Raasepori 0

Mäntsälä 1

Suurin osa edellisistä uutisista liittyivät paikallisen sääaseman lähettämään lämpötilalukemaan. Täten ne eivät olleet mitenkään aitoja paikallisuutisia Helsingin uutisia lukuun ottamatta.

Edellä olevat paikkakunnat kuuluvat Suomen 40 suurimman kunnan joukkoon. Monella pienemmällä paikkakunnalla on jopa oma Ylen toimitus. Uusimaa saa nauttia Ylestä liian vähän.

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta