Turva – Hymy

Hallituskumppanit eivät katsoneet hyvällä Orpon esiintymistä Ykkösaamussa – indeksijäädytyksiä halutaan arvioida uudestaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan Antti Kurvista ei miellytä Petteri Orpon varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen liittyvä ulostulo. Kurvinen katsoo sen hyödyttävän lähinnä "pankinjohtajien ja kansanedustajien" lapsia.

Keskustassa on halua tarkastella uudestaan hallituksen moniin eri sosiaalietuuksiin kohdistuvia indeksijäädytyksiä. Asia on muhinut puolueessa jo pitempään, mutta sillä tullaan ulos nyt.

Hallitus on päättänyt, että kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien jäädytykset jatkuvat aina vuoteen 2019 saakka. Nyt siis tätä päätöstä on tahtoa avata.

Leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa lapsilisään, kansaneläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Ne ovat rokottaneet eläkeläisiä, työttömiä ja vähäosaisia, hallitus onkin puhunut kipeistä leikkauksista. Oppositiosta, esimerkiksi SDP:stä on pitkään vaadittu indeksileikkausten perumista.

Sattumaa keskustan ulostulon kanssa tai ei, mutta aivan hiljattain Ylen Ykkösaamussa kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti ilmaan ajatuksen, jonka mukaan 5-vuotiaiden varhaiskasvatus voisi tulla 20 viikkotunnin osalta maksuttomaksi. Tosin Orpon ehdotus kohdistui jo seuraavaan hallituskauteen.

Joka tapauksessa ehdotusta ei katsottu muissa hallituspuolueissa vain hyvällä. Onhan Orpo itse on puhunut siitä, ettei jakovaraa ole, viimeksi samaisessa Ykkösaamussa.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavana. Eikö me todella löydettäisi joitain muita isompia epäkohtia. Ehkä nämä aatteelliset erot tässä kirkastuvat, kun vaalikausi etenee, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen toteaa Orpon ehdotuksesta.

Orpo sanoi toivovansa, että ”viimeistään seuraava hallitus” voisi tämän uudistuksen toteuttaa ja asiasta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Kurvinen lisää, että sinänsä varhaiskasvatus ja päivähoito ovat keskustallekin tärkeitä ja tästä on esimerkkinä hallituksen voimaansaattama päivähoidon nollamaksuluokka noin 7 000 perheelle.

”Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.”

Suorimmin keskustan halun tarkastella vuoden 2019 indeksijäädytyksiä ilmaisee valtioavarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli (kesk.).

– Minun mielestä aikaisin ajankohta on se kevään kehysriihi, jossa periaatteessa päätetään koko loppuvaalikauden (asioista), niin siinä sitä sitten on mahdollisuus harkita.

Kuinka laajasti teidän ryhmässä tästä asiasta on puhuttu?

– Erittäin suuria toiveita, Kalli heitti ennen kuin kiiruhti päivällä täysistuntoon äänestämään.

Kurvinen ei puhu vielä kovin konkreettisella tasolla, mutta vähimmäis- ja perusturvan parantamiseen on hänen mukaansa keskustassa tahtoa hallituksen kovien leikkausten jälkeen.

– Se on ihan selvä asia, jonka meidän ryhmän puheenjohtajakin (kansanedustaja Antti Kaikkonen) totesi viikonloppuna hyvin, että me ajattelemme sillä tavalla, että nyt kun talous on vauhdissa, se pitää saada näkymään myös perusturvalla elävien ihmisten arjessa. Eli niillä, jotka elävät vähimmäispäivärahoilla, on se sairaus-, vanhempainraha, takuueläke, kansaneläke tai vastaava. He ovat nyt joutuneet kärsimään tämän sopeutuksen seurauksena ja nyt täytyy löytää ratkaisuja, jolla perusturvaa vahvistetaan. Yksi tapa voisi olla näille indekseille tehdä jotakin, mutta en minä lähde ottamaan kantaa konkreettisesti, mitä se on, Kurvinen sanoo.

– Se on selvää, että meidän prioriteetti on se, että perusturvaa pitää vahvistaa. Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.

Kurvinen: Keskustan ja kokoomuksen jännite on ideologiassa.

Kurvinen toteaa, että nyt on nousukausi alkanut.

– Kun markkinataloudessa eletään, se näkyy ensimmäisenä paremmin toimeentulevien arjessa. Meidän suuri missio ja meidän tavoite on se, että tämä pitää saada näkymään kaikkien suomalaisten arjessa. Yksi tapa siihen on perusturvan vahvistaminen.

Kurvisen mukaan keskustalla ja kokoomuksella on ideologisella tasolla oleva jännite.

– Kokoomus mielellään keventää verotusta ja suuntaa veronkevennyksiä. Me taas näemme enemmän sillä tavalla, että nyt kun se kakku kasvaa, niin pitäisi sitten löytää perusturvaan niitä keinoja, mutta katsotaan millaisessa asemassa ensi keväänä sitten edetään.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo hänkin, että keskustalla on haluja tehdä panostuksia perusturvaan.

– Meillä on ajatuksia, miten sitä kannattaa tehdä.

Yhtäältä Kulmuni sanoo, että keskusta on myös sen takana, mitä on yhdessä hallituksessa sovittu ja perumisia ei ole tulossa. Toisaalta hän ilmaisee myös, että totta kai olisi hienoa, jos indeksijäädytysten suhteen olisi liikkumavaraa.

– Meillä on paljon tavoitteita, mitä pitäisi saada vielä ja on tärkeää, että talous on taas lähtenyt liikkeelle ja voidaan tehdä taas panostuksia. Viime kausihan meni hyvin pitkälle siihen, että loppukaudestakin piti vielä kiristää. Nyt pystytään tekemään kuitenkin panostuksia, mikä on hieno juttu.

”Totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin.”

Siihen, että Orpo esitti varhaiskasvatukseen rahaa, Kulmuni sanoo vastaavasti, että toki keskustallakin on omia tavoitteita perusturvan parantamiseksi.

– Toivotaan, että me voimme tehdä sinne panostuksia ja vahvistaa kaikista heikompiosaisten tilannetta.

Kulmunin mukaan keskustalta on tulossa myös koko koulujärjestelmään liittyen omia esityksiä. Hänellä katse kohdistuu peruskoulun jälkeiseen aikaan.

– Meille varmasti ensisijaista on se, miten toisen asteen opiskelijoiden tilannetta saadaan helpotettua. Siellä on aika isoja paineita, opiskelu on toisella asteella varsin kallista.

Kysymykseen jakovarasta loppuhallituskaudella Kulmuni muistuttaa, että Suomi velkaantuu edelleen.

– Kyllähän me velkaa otetaan, mutta otetaan vähemmän velkaa kuin aikaisemmin. Mutta totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin, ja jos liikkumavaraa syntyy, se täytyy ohjata perusturvan parantamiseen.

”Ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus.”

Hallituksilla saattaa olla taipumusta tehdä vaalibudjetteja hallituskauden painuessa iltaan. Antti Kurvisen mukaan on väärä ajatus, että nyt hallituksessa lähdettäisiin tekemään jakopolitiikkaa. Ykkösjuttu on pitää velkajarru päällä.

– Meillä on erittäin tiukka menokehys sovittu ja tiukat talouden raamit hallitusneuvotteluissa ja siitä pitää antaa kiitos sekä kokoomukselle että sinisille ja ketä kaikkia hallituksessa on ollut mukana. Edellinen hallitus neljä vuotta väänsi kättä siitä, mitkä ovat meidän talouden perusmuuttujat. Puolessatoista tunnissa pystyttiin Smolnassa kuitenkin hahmottamaan, millä tavalla talouden iso kuva on, hän vertaa edellistä ja nykyhallitusta.

Keskustan filosofia on Kurvisen mukaan se, että suomalaiset ymmärtävät sen, että kun taloustilanne oli se mikä oli vuonna 2015, leikattiin ja kiristettiin kaikkea. Kurvisen mielestä tälllä saatiin tietyllä tavalla Suomi pelastettua konkurssilta.

– Nyt kun olemme paremmassa tilanteessa, sen pitää näkyä kaikkien arjessa, myös pienituloisimpien ihmisten arjessa.

– Mutta ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus ja kaikki jakaa omilleen jotain. Ei sellaista voi todellakaan todeta, mutta jos jotakin varaa on niin se pitää kohdistaa sinne perusturvan varassa eläviin ihmisiin. Siinä voi nyt sitten kysyä, että onko se nyt sitten kaikista tärkeintä, että kansanedustajien lapsille saadaan ilmainen päivähoito vai pitäisikö meidän korjata ensin joitain muitakin ongelmia.

Elo toivoo Orpolta malttia talouden seurannassa.

Sinisten ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Simon Elo sanoo olevansa hieman närkästynyt siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jakovaraa ei ole, mutta ilmoitti seuraavaksi kohteen, johon voisi laittaa 70 miljoonaa euroa. Elo viittaa 5-vuotaiden varhaiskasvatuksen osittaiseen maksuttomuuteen.

– Ymmärrän, että hän on myös kokoomuksen puheenjohtaja ja haluaa sitten avauksia tehdä. Ei se (maksuttomuus) sinänsä mikään huono asia olisi, tuskin kauhean moni sitä vastaan on. Mutta jos puhutaan, että jakovaraa ei ole, sitten pitää siinä tietysti olla suhteellisen johdonmukainen.

Elo toivookin Orpolta malttia.

– Vaikka talous kasvaa, pitää olla malttia katsoa, kuinka kauan se jatkuu ja kuinka vahvana.

Onko jakovaraa?

– Siinä mielessä ei ole, että pitää olla malttia. Talous on vasta lähtenyt kasvuun ja se on kuitenkin myös hauraalla pohjalla. Se riippuu paljon sellaisista tekijöistä, mihin Suomi ei voi suoraan vaikuttaa itse, muiden toiminnasta ja maailman taloudesta. Näen kyllä, että nimenomaan hallituskauden loppupää on se, että jos kasvu jatkuu vahvana niin voi olla, että tällaisia ratkaisuja voidaan tehdä – lisätä jotain, tehdä niin sanottuja hyviä asioita.

Elonkin mukaan hallituksen toteuttamat indeksijäädytykset ovat yksi asia, jota pitäisi ilman muuta harkita.

– Koska ne on tehty ja jäädytetty juuri sellaisessa tilanteessa, jossa on ollut huonompi taloustilanne. Totta kai ne olisivat yksi sellainen, mitä pitäisi harkita, mutta ennenaikaista minusta on tässä vaiheessa puhua konkreettisista asioista.

– Jos talouskasvu jatkuu ja hallituskauden loppupuolella näyttää siltä, että jatkuu vielä vaikkapa vahvana seuraavankin hallituksen aikana – mikä kokoonpano siinä sitten onkaan – sitten voi harkita tällaisia uusiakin menokohteita.

Demokraatti kysyi Petteri Orpon kommentteja ennen tähän artikkeliin tehtyjä haastatteluja. Lue Orpon kommentit indeksijäädytyksiin tästä linkistä.

Keskustelua aiheesta

Venäjä, Mainilan laukaukset ja Krim nousivat tapetille MTV:n presidenttitentissä – ”Ryhdytään syyttämään putinistiksi”

Kuva: Lehtikuva

Presidenttiehdokkaat kohtasivat tänään MTV:n suuressa vaalitentissä poikkeuksellisesti Kallion kirkossa Helsingissä. Tapetilla olivat myös kysymykset Venäjästä.

SDP:n Tuula Haatainen sanoi Venäjän kehityksestä, että oletuksena oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, että demokraattinen kehitys olisi lähtenyt liikkeelle. Myös talouden osalta on ollut ongelmia.

– Talouden osalta Venäjä on huonoissa kantimissa. Jalostus ja uusi teknologia eivät ole edenneet, eli tulovirta on siltä osin heikompaa.

Haatainen korosti myös, että Venäjän lisäksi pitää katsoa koko Eurooppaa. Toisella puolella ovat Nato-maat ja toisella Venäjä.

– Molemmat varustautuvat. Tämä ei ole pelkästään yhden toimintaa. Siitä syystä pitäisin hirveän tärkeänä, että kuvattaisiin myös, että Venäjällä on myös muita muutosvoimia, niitä jotka ajavat demokraattista yhteiskuntaa. Myös niille ajatuksille tarvitaan tukea.

Tentin vetäjät nostivat keskustelun aikana esiin jälleen kerran myös Mainilan laukaukset ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin puheet siitä, ettei hän oikein tiedä, ketkä nuo laukaukset ampuivat vuonna 1939.

Keskustan Matti Vanhanen sanoo, ettei valtioiden välillä ole syytä harrastaa faktantarkistusta, koska asiasta tulisi poliittinen.

– Se on historioitsijoiden asia, ja meidän puolelta riittää sanoa, että kyllä se tiedetään, kumpi hyökkäsi.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin useasti tavannut Suomen presidentti Sauli Niinistö puolestaan sanoi, ettei asia ole tullut Putinin kanssa puheeksi.

– Joten oletan, ettei se ole mitenkään epäselvää kummallekaan. Mitä tulee Lavrovin sanomisiin tai sanomatta jättämisiin, hän varmasti tietoisesti halusi välttää sen kysymyksen. Se on historiallinen kysymys.

Vihreiden Pekka Haavisto arvioi, että Venäjä on nyt Suomelle suurempi uhka kuin kuusi vuotta sitten.

– Se on mennyt autoritäärisempään suuntaan, ja jos ajattelee, että tulee Putinin seuraavat kuusi vuotta, ehkä suurin kysymys on, mitä sitten tapahtuu sen jälkeen.

Hän sanoi kuulleensa Turun vastaanottokeskuksessa, että viimeksi sinne on tullut venäläisiä jehovantodistajia, koska se on maassa kielletty. Haavisto sanoo, että demokratian rajoitukset tuovat ongelmia myös Suomelle.

Valistijayhdistyksen Paavo Väyrynen taas sanoo Venäjän ilmaloukkauksista Suomessa, että ne ovat olleet ”pääosin vahinko”.

– Aikanaan tuo kansainvälinen merialue ja ilmatila Suomenlahden päällä jäi kovin kapeaksi, ja se on vielä vaikeasti navigoitava. Siinä on mutkia. On hyvin luonnollista, että voi tapahtua vahinkoja. En usko, että nämä olisivat olleet tahallisia. Sen jälkeen, kun asiaan on kiinnitetty huomiota, tarkkuutta on lisätty ja loukkauksia ei ole enää esiintynyt.

Vanhanen sanoi Väyrysen kapeus-puheisiin olevansa eri mieltä: leveys riittää kyllä. Hänen mukaansa ilmatilaloukkauksiin useimmiten sisältyy jokin viesti.

– Meidän tehtävä on osoittaa, kertoa vain se, että onpa huonot navigoijat.

Väyrynen joutui ja pääsi palaamaan myös puheisiinsa siitä, että länttä voisi arvostella siitä, että Venäjä valtasi Krimin.

– En ole sanonut, että se olisi hyväksyttävää. Tilanne on mennyt Suomessa sellaiseksi, että jos yrittää esitää objektiivisen, tasapuolisen käsityksen Ukrainasta tai jostakin muusta, ryhdytään syyttämään putinistiksi.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sanoi, että Venäjän varustautuminen on näkynyt.

– Ilmatilaloukkauksiin pitää aina reagoida, ja mitä tulee Mainila laukauksiin, se on mielenkiintoista, miten jokainen maa haluaa nähdä asiat positiivisesti oman maan näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen kommentoivat tuoreeltaan Saksan demarien ratkaisua

Kuva: Jukka-Pekka Flander

– Eurooppa on kääntänyt uuden lehden, arvioi SDP:n kansanedustaja Timo Harakka tuoreeltaan Saksan demarien päätöstä neuvotella yhteishallituksesta CDU:n kanssa.

Harakan mukaan myös Sipilän hallituksen on muutettava suuntaa tai jäätävä peräkammariin, kun Saksa ja Ranska johtavat EU:n tulevaisuutta.

– Jo nyt tiedetään, että uusi hallitus kääntää Saksan EU- ja EMU-linjan nykyistä yhteisvastuullisemmaksi. Se ajaa aktiivisesti välttämättömiä EMU-uudistuksia, joita Suomen europelkoinen hallitus on väistellyt ja vastustanut.

Haaste on Harakan mukaan erityisen kiusallinen kokoomukselle, joka on hänen mukaansa perinteisesti ollut EU-intoisin puolue, mutta on antautunut nykyisessä hallituksessa yhden prosentin populisteille.

– Kokoomuksen EU-linjassa on paljon näpertelyä, mutta ei yhtään näkyä Euroopan tulevaisuudesta, Harakka sanoo tiedotteessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen kommentoi asiaa puolestaan Twitterissä.

”Saksan SPD:n päätös aloittaa hallitusneuvottelut Merkelin kanssa on hyvä uutinen. Täytyy silti muistaa, että SPD on päättänyt järjestää jäsenäänestyksen lopullisesta neuvottelutuloksesta. Hallitusohjelmaneuvotteluille tulee paljon painoa.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yli 1 000 000 ääntä jo annettu presidentinvaaleissa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on iltapäivään mennessä kertynyt jo yli miljoona ääntä. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan ääniä oli ensimmäisen kierroksen äänestyksessä kertynyt lähes 1 020 000.

Äänestysprosentti on noussut 24 prosenttiin. Äänestämässä on tämän päivän aikana käynyt hiukan yli 100 000 äänioikeutettua.

Keskustelua aiheesta

Ranskan mitta täyttyi Syyrian tilanteen vuoksi

Kuva: Lehtikuva

Ranska on kutsunut YK:n turvallisuusneuvoston koolle Syyriassa kiihtyneiden taistelujen takia. Ranska on huolestunut taistelujen aiheuttamista ”humanitaarisista riskeistä”.

Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin mukaan huolta aiheuttaa Syyrian tilanteen räikeä huononeminen. Le Drian kommentoi tilannetta sen jälkeen, kun Turkki aloitti eilen maaoperaation kurdijoukkoja vastaan Afrinin alueella Syyrian pohjoisosassa.

Ranskan puolustusministeri puolestaan vaati Turkkia lopettamaan operaation Syyrian kurdeja vastaan. Puolustusministeri Florence Parlyn mukaan Turkin operaatio estää kurdijoukkoja taistelemasta kansainvälisen koalition rinnalla jihadisteja vastaan Syyriassa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo toivovansa, että operaatio Pohjois-Syyriassa saadaan suoritetuksi ”lyhyessä ajassa”. Erdogan puhui kannattajilleen Bursan maakunnassa Luoteis-Turkissa.

Turkki on iskenyt kurdien YPG-joukkoja vastaan. Se pitää YPG:tä Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon kytköksissä olevana terroristijärjestönä ja haluaa sen joukot pois rajojensa läheisyydestä.

Erdoganin mukaan operaation tavoitteena on karkottaa YPG paitsi Afrinista, myös idempänä sijaitsevasta Manjibista.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Sampo Terhoa ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta – sille vetää vertoja vain Sinisten vehkeily

Kuva: Lehtikuva

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon viikonloppuna esittämiä näkemyksiä politiikasta, puolueista ja poliitikoista ei voi syyttää ainakaan röyhkeyden puutteesta.

”Suomen politiikassa voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään”, julisti Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ensin lauantaina.

Terhon mukaan hän ei ihmettele ollenkaan, että politiikka herättää kielteisiä mielikuvia kansalaisissa.

”Voin kokemuksesta sanoa, että kun tavallinen kansalainen lähtee politiikkaan, ensimmäiset vuodet menevät totuuden oivaltamiseen, seuraavat vuodet järkytyksestä toipumiseen. Kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä on, ettei ryhdy tähän samaan peliin sen opittuaan, vaan haluaa tehdä asioita eri lailla. Se on ainoa toivo muutoksesta.”

Kaikki on politiikassa sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin.

Sunnuntaina Terho jatkoi kaiken moittimista sanomalla, että ”Ihmiset ovat kyllästyneitä puoluepolitikointiin, ja olen siksi varma, että Sinisten kaltaiselle uudella tavalla ajattelevalle puolueelle on kysyntää”.

Jo on aikoihin eletty!

Terho itse kuuluu vehkeilijöihin, jotka päättivät perussuomalaisten puoluekokouksen puoluedemokraattisiin henkilövalintoihin tyytymättöminä juonitella silloista puoluettaan ja sen vastavalittua johtoa vastaan loikkaamalla samoin tein perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaksi Sinisten ryhmäksi ja tavoitella ministeripaikkojen säilyttämistä Sipilän hallituksessa perussuomalaisten kustannuksella.

Jos tämä ei ole sitä, mistä Terho lauantaina ja sunnuntaina arvosteli muita, en tiedä, mikä on.

Kaikki on politiikassa toki sallittua ainakin lain rajoissa, Terhon hervottomat puheetkin. Kansa päättää vaaleissa, mitä mieltä se on Terhosta ja muista sinisistä vallantavoittelijoista.

Keskustelua aiheesta