Julkisuuteen vuotaneet tilatut selvitykset suunnitelman kannattavuudesta ovat viimeistäkin myöten kääntyneet suunnitelmaa vastaan, yksiselitteisesti kustannukset nousisivat. Kilpailutusta on valmisteltu kuitenkin läpi talven lukuisissa työryhmissä. Eilen ministeri Berner ilmoitti VR:n pilkkomisista vuoden vaihteessa. Hänen mukaansa ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneet Suomen pienistä markkinoista, mikäli julkisesti omistettu kalusto on vuokrattavissa.

Työryhmissä selvisi muun muassa, että kaluston jakaminen erillisen yhtiön kautta aiheuttaisi satojen miljoonien investointitarpeen lisäkalustoon. VR on yksinkertaisesti hyödyntänyt kalustoaan erittäin tehokkaasti. Esimerkiksi samat veturit kiskovat matkustajia päivisin ja tukkeja öisin. Valtion omistajaohjausyksikkökin on herännyt laskelmiin ja esittänyt vaihtoehtoista mallia, jossa eriytettäisiin vain julkisesti ostetun liikenteen kalusto ja infra. Näin voitaisiin välttää jätti-investoinnit, joista hyötyisivät käytännössä ulkomaiset suuret junayhtiöt.

Kun monitoimijamallissa jokaisella yhtiöllä on omat tavoitteensa ja tuotto-odotuksensa, suomalaisen junamatkustajan tai teollisuuden toiveet kilpailun eduista hukkuvat nopeasti. Valtionyhtiön monopoli korvataan lukemattomilla yksityisillä monopoleilla. Samalla raideliikenteen edut vähäpäästöisenä kaupunkien välisen nopean liikenteen mahdollistajana kärsivät. Ratkaisu olisi järjestää EU:n rautatiepaketin mukaisesti neutraalit kilpailuolosuhteet julkisesti ostettuun liikenteeseen HSL-mallin tyyliin, ja jatkaa markkinaehtoisen liikenteen kehittämistä ”open access”-mallilla. Näin saataisiin aitoa, avointa kilpailua raiteille.

Keskusta on jääräpäisesti tekemässä uudistusta, joka tulee jättämään kauas varjoonsa jopa hukkainvestoinnin Huutokosken rataan. Ihmettelen hallituskumppanien kokoomuksen ja sinisten ajattelua, jos he ovat näistä suunnitelmista tietoisia. Tällä yksityistämismallilla ei ole mitään tekemistä kilpailun kanssa. Nyt olisi talouskasvusta ja Suomen kilpailukyvystä välittävien aika herätä.