Kokoomuslainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala myönsi, ettei reformia ole toteutettu oikeassa järjestyksessä. Hänen mukaansa ensin olisi pitänyt tehdä reformi ja vasta sitten koulutuksen leikkaukset.

Multala sanoi, että reformi on ollut voimassa vasta muutaman kuukauden ja sen vuoksi ei vielä nähdä, miten se toimii.

– Pitää panostaa siihen, että reformin tavoitteet saadaan toteutettua, Multala painotti eilen iltapäivällä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Niinistö totesi, että työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa yritysten lyhyen aikavälin tarve ei saa ohjata koulutusta. Sen pitää lähteä siitä, että nuori pärjää työelämässä vuosikymmenien päästäkin.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että opettajien ja oppilaiden resurssit on laitettava kuntoon. Andersson vaatii ammatillisen koulutuksen oppilaille samanlaista oikeutta jälkiohjaukseen uravalinnassa, joka on nyt mahdollistettu lukiosta valmistuneille.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalan mielestä ammatillisen koulutuksen tilanne ei ole niin huono kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Hän sanoi, että on “semisti vaarallista”, että asiaa lietsotaan. Hän sanoi olevansa huolissaan, että se vaikuttaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaan ja ammatillisesta koulutuksesta tulisi toisarvoista verrattuna lukioon. Mediaa Puumala ei kuitenkaan sanonut syyttävänsä.

– Sitä on turha syyttää, kun se on vähän niin kuin sää, että sen mukaan pitää pukeutua.

Puumala sanoi, että lukion kohdalla mediassa puhutaan siitä, mistä ylioppilaskokeissa kirjoitettiin, kun taas ammatillisen koulutuksen kohdalla puhutaan leikkaus-kärki edellä.

Puumala penäsi tukea ammatillisen koulutuksen reformille. Li Andersson muistutti Puumalalle, että huolet kumpuavat opiskelijoiden ja opettajien omista puheenvuoroista ja totesi, että kritiikin kärki ovat suuret leikkaukset, ei ammatillinen koulutus sinänsä.

Entinen opetusministeri, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Jukka Gustafsson toi keskusteluun faktoja. Tutkimusten mukaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ei ole tehty neljännekselle ammattikoululaisista ja sitä on päivitetty useiden kohdalla puutteellisesti.

Gustafssonin mukaan on vakava asia, kun uudistuksen peruspilarit eivät toimi.

– Yhdyn siihen että ammatillinen koulutus on erittäin tärkeää ja meidän pitää nostaa sen profiilia.

Gustafssonin mukaan muun muassa ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen tasoa on nostettava, lähiopetusta on vahvistettava sekä työpaikkaohjaajien asemaan ja osaamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Sari Multala totesi, että Amisbarometri kertoo myös, että suurin osa kokee ammattikoulun positiivisesti.

– Ottaisin saman jälkiohjauksen kuin lukioon ammattikouluunkin. Pitäisi olla mahdollisuus lisäohjaukseen valmistumisen jälkeen, Multala sanoi.