Valiokunnan oppositiopuolueiden edustajat olivat raivoissaan päätöksestä. Eduskunnan työjärjestyksen mukaan esitykset, joiden perustuslaillisuudesta on epäilystä, tulee siirtää perustuslakivaliokunnan ratkaistavaksi.

Useat oikeusoppineet suosittivat, että esitykselle tehtäisiin vielä perustuslaillinen tarkastelu. Asia päätyi äänestykseen, jossa hallituspuolueiden kanta voitti äänin 9-8.

Aiemmin perustuslakivaliokunnan jäsenenä toiminut Bella Forsgrén (vihr.) sanoi olevansa huolestunut tavasta, jolla tärkeää lainsäädäntöä valmistellaan. Hänen mukaansa muissa valiokunnassa vastaavia päätöksiä on tehty yli oppositio-hallitusrajojen ilman äänestyksiä.

Äänestyspäätös tarkoittaa, että valiokunta alkaa käydä asiasta mietintöön valmistavaa keskustelua. Eduskunnan täysistunto käsittelee asiaa valiokunnan mietinnön pohjalta.

- Aina meille tulee valiokuntaan näitä lausuntoja puolesta ja vastaan, ja niin oli nytkin. Meillä on yhden professorin lausunto, jonka mukaan tässä asiassa pystyttiin etenemään näin, Sillanpää sanoi.

Valtaosa valiokunnan kuulemista oikeusoppineista on kuitenkin ollut sitä mieltä, että laki tulisi lähettää uudestaan perustuslakivaliokuntaan. Asiantuntija-arvioissa todetaan, että asia vaatisi perusteellisempaa valmistelua.

STT:N näkemän lausuntoyhteenvedon mukaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa, että ehdotetussa muodossaan sääntely olisi edelleen ”huomattavan epätarkkaa, epäselvää ja tulkinnanvaraista”.

Onko riski, että valiokunta ei ole toiminut lainmukaisesti?

- Mikäli meillä olisi epäselvyyttä tästä, niin mehän emme olisi tehneet tätä päätöstä, Sillanpää sanoi.

RKP:n Henrik Wickström sanoi, että ratkaisusta on käyty paljon keskustelua hallituksen sisällä ja asiassa oli tärkeää päästä eteenpäin.

- Viime kädessä eduskunnan puhemies arvioi asiaa (perustuslaillisuutta), jos siitä löytyy epäselvyyksiä, Wickström sanoi.

Valiokunnan perjantain kokouksessa oli paikalla myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Hän ei kommentoinut toimittajille osallistumistaan kokoukseen.

HALLITUS tavoittelee digipalveluiden hyödyntämisellä hoivapalveluissa noin 50 miljoonan euron säästöjä. Vanhustenhuollon resursseista olisi tarkoitus niin sanotusti korvata noin 800 hoitajaa teknologiaa lisäämällä.

Keskustan Hanna-Leena Mattila kuvaili valiokunnassa tehtyä päätöstä historialliseksi. Hän kertoi saaneensa käsityksen, että kyse olisi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) arvovallasta.

- Nyt haluttiin nähdä, että kuka on kuka ja kävellään tärkeiden, suorastaan lain tasolla olevien sääntöjen ylitse, Mattila sanoi.

Perustuslaillista epäilyä on herättänyt se, rikkooko esitys ihmisten itsemääräämisoikeutta.

ENTINEN perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi, että valiokunnan käymässä keskustelussa tuli ilmi, että jatkossa esimerkiksi tuomioistuimissa voisi tulla vaikeuksia määritellä, milloin lakia on rikottu.

- Kysymys esimerkiksi siitä, että voiko muistisairaan, ympärivuorokautisessa hoivassa olevan henkilön huoneeseen laittaa ympärivuorokautisen kameravalvonnan. Onko se hänen tahdostaan riippuvaista vai ei, kun hän ei pysty tahtoaan ilmaisemaan, Lindén antoi esimerkiksi.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kuvaili hallituspuolueiden päätöstä järkyttäväksi.

- En ole koskaan ennen törmännyt tällaiseen asiaan, että jos näin monella asiantuntijalla herää epäilys, että ollaan tekemässä perustuslainvastaista lainsäädäntöä, sitä ei lähetettäisi perustuslakivaliokuntaan lausunnoille, Pekonen sanoi.

Myös valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kuvaili esitystä perustuslainvastaiseksi.

Yhteisessä tiedotteessaan sote-valiokunnan oppositioedustajat painottivat olevan ”täysin käsittämätöntä ja ennenkuulumatonta”, että hallituspuolueet päättivät murtaa eduskunnan parlamentarismin keskeisimpiä periaatteita ja eduskunnan työjärjestystä, joka perustuu lakiin.

– Nähtäväksi jää, voidaanko näin toimia ilman seuraamuksia, tiedotteessa kommentoidaan.

STT/Kaisu Suopanki

Juttua päivitetty klo 15.54: lisätty valiokunnan oppositioedustajien yhteinen lausuma.