Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

29.5.2024 15:45 ・ Päivitetty: 29.5.2024 15:45

Hallituspuolueista ei suoraan torpata Henrikssonin ja Purran irtiottoja – kehysriihen linjaukset saattavat mennä nurin

iStock
Hallitus vaikuttaisi olevan perumassa toisen asteen materiaalien maksuttomuuden poistamisen täysi-ikäisiltä.

Peruuko hallitus oppimateriaaleja koskevat leikkauksensa ja Kouvolan yöpäivystyksen lakkauttamisen? Hallituspuolueiden edustajia kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että näin on käymässä. Nyt korostetaan ministerien itsenäistä päätösvaltaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) antoi viime lauantaina ymmärtää RKP puoluevaltuustossa, että hallituksen pitäisi löytää korvaavat säästöt, jotta kehysriihessä sovittu toisen asteen materiaalien maksuttomuuden poistaminen täysi-ikäisiltä voitaisiin perua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan vieraili lauantaina Kouvolassa perussuomalaisten eurovaalitilaisuudessa sanoen, että päätös Ratamon akuuttisairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisesta voidaan kumota jos se ei tuo säästöjä. Ratamo-keskus on Kouvolassa sijaitseva akuuttisairaala. Asiasta kertoi ensin Kouvolan Sanomat.

Kehysriihessä linjattiin sairaalaverkon tulevaisuudesta muun muassa niin, että yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään vuoden 2025 lopulla. Nyt siis Kouvolan osalta tilanne saattaisi muuttua.

Oppositiosta SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi on sanonut, että kyseessä on vaalipaniikki.

Mainos

– Kun hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmoittavat kannattavansa sellaisten päätösten perumista, joita ovat itse olleet hyväksymässä, on selvää, että kyse on puhtaasti vaalipaniikista. Vaalien jälkeen nämäkin kauniit puheet unohtuvat ja Purra jatkaa leikkaamista sakset kädessä, Näkkäläjärvi totesi tiedotteessaan lauantaina.

DEMOKRAATTI tiedusteli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Matias Marttiselta suhtautumista hallituskumppaneiden irtiottoihin.

Marttinen sanoo, että hallitus on sitoutunut 9 miljardin kokonaisuuteen, jolla vahvistetaan julkista taloutta.

– Me lähdemme siitä, että hallitus noudattaa sitä sentilleen, hän sanoo.

Toisaalta hän lisää, että säästöpäätösten valmistelussa on jo aikaisemminkin ollut tapauksia, joissa on todettu, että säästöjä ei saada tehtyä välttämättä aikaisemmin päätetyllä mallilla.

– Silloin ministeri on voinut esittää muunlaisia ratkaisuja. Jos sitten ne on voitu hyväksyä yksimielisesti, sitten säästöä on voitu vaikka kohdistaa toisaalle tai tehdä joitain muita ratkaisuja sen osalta. Totta kai tätä periaatetta voidaan sitten näiden säästöjen valmistelussa käyttää. Mutta olennaisen tärkeää on se, että päätetystä sopeutuksen tasosta ei tingitä yhtään.

Eli jos samat rahat löytyvät, kokoomuksen puolesta Kouvolaa sekä oppimateriaalia voidaan tarkastella uudestaan?

– En minä ota kantaa niihin. Minä en halua ottaa yksittäisiin kysymyksiin kantaa, vaan ne ovat sellaisia asioita, joista keskustellaan hallituksen sisällä ministereiden kesken. Mutta tämä on se periaate, jolla näissä on toimittu aikaisemmin.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puheenjohtaja Sari Essayah kommentoi Henrikssonin ja Purran avauksia todeten, että ”varmaan vaalien läheisyyskin voi vaikuttaa”.

– Että varmaan profilointiin voi olla tarvetta, hän pohtii.

Pidätkö tällaista profilointia tervetulleena?

– Tietysti meillä on kehysriihikeskustelut olleet. Siellä on tehty linjauksia, jotka lähtökohtaisesti on päätetty. Tietenkin sitten lait on toki kirjoittamatta suurimmaksi osaksi näistä muutoksista, Essayah sanoo lisäten toisaalta, että sairaala- ja päivystysverkkoon liittyvä esitys on jo lausunnoilla.

Essayah sanoo, että on kyse kokonaisuudesta ja tietyt säästöpäätökset pitävät. Hänen tulkintansa asiasta vaikuttaa olevan hyvin samanlainen kuin Marttisella:

– Sitten toki, jos jossain ministeriössä ajatellaan, että päästään samaan lopputulemaan jollakin toisella tavalla, niin onhan se mahdollista, mutta tietenkin nämäkin päätökset vaativat aina kaikkien hyväksynnän. Totta kai sitten pitää yhdessä todeta, että jos tehdään jokin muutos, sitten siihen ollaan tietysti kaikki yhdessä (hallituksessa) sitouduttu. Näinhän se menee, Essayah sanoo.

Olisitko itse, jos tällainen sopu yhdessä löytyisi, valmis pakittamaan näistä päätöksistä (Kouvola ja oppimateriaalit)?

– En lähde spekuloimaan näillä asioilla. Kyllä tässä tietysti varmaan sellaista ääneen ajattelua voi…, tietenkin ministerillä on oikeus pohtia oman toimialansa kohdalla. Mutta minun mielestä on tärkeä kuitenkin ajatella sitä kokonaisuutta, mikä kehysriihessä on saavutettu. Siihen liittyy tietty määrä säästöjä, veronkorotuksia ja kasvupakettia. Kunhan se pysyy kokonaisuutena kasassa, niin en voi estää ihmisten ääneen ajattelua.

Eikö se ole vähän huolestuttavaa, jos aina vaalien alla tulee enemmänkin tällaista ääneenajattelua? Siinä helposti lähtee sitten lanka purkautumaan?

– Minä pidän kiinni siitä, että kun on sovittu yhdessä, sen mukaan mennään. Sitten jos sovitaan jotain muuta, niin…

Oppimateriaalien osalta Essayah sanoo, että ennen oppivelvollisuusiän nousua entisessäkin systeemissä pystyttiin huolehtimaan oppimateriaalilisän kautta siitä, että kaikkein vähävaraisimmille pystytään huolehtimaan oppimateriaalin saaminen.

– Se kai tässä on kuitenkin se idea, että silloin kun olet oppivelvollinen niin silloin tietysti sinulle kuuluu myös ne oppimateriaalit.

ESSAYAHIN mukaan puheenjohtajien tai ryhmien välillä ei ole käyty keskustelua Henrikssonin ja Purran irtiotoista.

Essayah ei toisaalta myöskään näe, että kyse olisi irtiotoista.

– Minä ainakin ymmärsin, että Henrikssonilla on enemmänkin ollut pohdiskelu siitä, että jos se (toisen asteen materiaalien maksuttomuuden poistaminen) osoittautuu käytännössä tosi vaikeaksi tai hankalaksi toteuttaa, onko sitten jokin muu tapa, jolla sen voi tehdä.

– Luotan siihen, että sieltä tulee esitys, joka täyttää paitsi kehysriihessä sovitun säästötavoitteen, on myös järkevä toteuttaa.

KYSYTTÄESSÄ perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelältä Kouvolan yöpäivystyksen kohtalosta Mäkelä sanoo, että Kouvola on suuri väestökeskittymä ja yöpäivystyksen käyttö on kohtuullisen runsasta.

– Koituuko siitä tosiasiallisesti säästöä, että ihmisiä aletaan viemään Kotkaan päivystykseen yöllä Kela-takseilla tai jopa ambulansseilla? Kun kaikkien toimien tarkoituksena olisi, että saavutettaisiin säästöjä ja sitä että henkilökunta riittäisi, johtavatko nämä toimet, mitä ollaan tekemässä siihen tavoitteeseen? Se on semmoinen asia, joka kannattaa ihan oikeasti miettiä.

Jos Kouvola säästyisi, kysymys kuuluu, olisiko hallitus sitten lakkauttamassa yöpäivystyksen jossain toisaalla, vaikkapa Pietarsaaressa. Lakkauttamislistalla olevaa Kouvolan yöpäivystystä käytetään enemmän kuin Pietarsaaren.

Mäkelä sanoo, että asetelma on erilainen.

– Päätös Pietarsaaren jatkosta tarkoittaa vain jatkoluvan myöntämistä. Eli hyvinvointialuehan ei ole velvollinen sitä päivystystä järjestämään, vaikka siellä olisikin lupa eikä sinne anneta erillisrahoitusta sen järjestämiseen, vaikka se lupa myönnettäisiin. Kouvolan tapaus on sillä tavalla erilainen, että hyvinvointialueelta tavallaan kiellettäisiin järjestämästä päivystystä, vaikka niillä olisi rahat kahteen kertaan siihen. Tavallaan puhutaan vähän eri marjoista tässä asiassa.

Mäkelä ei puhuisi perumisesta Kouvolan kohdalla.

– Tavallaan perumista olisi se, jos olisi jokin todennettu säästö.

Itse kannatat sitä, että Kouvolassa säilyy (yöpäivystys)?

– Omasta mielestäni tietenkin on hyvä, mitä laajemmin ne palvelut säilyvät. Eihän kukaan varmaan kannata minkään palvelun lopettamista. Kysymys on siitä, mitä pystytään tuottamaan ja millä hinnalla sekä mihin riittävät ihmiset.

TOISIN kuin Kouvolan yöpäivystyksestä puhumista Mäkelä pitää Henrikssonin oppimateriaalipuheita oikeana irtiottona, sillä siinä on Mäkelän mukaan kysymys todennettavissa säästöistä, joilla on laskennallinen vaikutus valtiontalouteen.

Mäkeläkin kuitenkin sanoo, että kyllä sektoriministeri voi etsiä oman hallinnonalansa sisältä vastaavia säästöjä.

– Jos hallituksessa muut ne hyväksyvät, ne voi tehdä. Mutta onko sitten kenties hänen (Henriksonin) ajatuksensa ollut pyytää jostain lisää rahaa tähän ilman, että mistään tingitään ministeriössä. Jos näin on, mistä se raha otettaisiin?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU