Keväällä hallitus linjasi, että se päättää riihessä toimista, joilla toteutetaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Muista puolueista on arvioitu, että tämä työ on loppusuoralla, kun taas STT:n tietojen mukaan vihreillä on muiden kanssa eriävä näkemys siitä, millaiset toimet ovat uskottavia.

Linjaerimielisyyksiä on selvitelty Säätytalon ohella julkisuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on sanonut, että keinot sovittuihin päästövähennyksiin olisi löydetty kaikkien puolueiden edustamassa ministerityöryhmässä jo viime viikolla.

Keskustasta viestitään STT:lle, että ilmastotavoite täyttyisi esillä olevilla toimilla. Vihreistä kuitenkin kuvataan tyytymättömyyttä sitä kohtaan, miten toimien vaikuttavuus voidaan todentaa.

Ensi vuoden rahankäytöstä on hallituksessa sen sijaan pitkälti yhteisymmärrys. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoivat asiasta toimittajille neuvottelujen alkaessa tiistaina aamupäivällä.

Hallituslähteestä kerrotaan STT:lle, että talouskasvu ja sen kasvattamat verotulot olisivat olleet pienentämässä budjetin alijäämää lähemmäs miljardilla eurolla, mutta tätä muutosta syö osaltaan eräiden sote-uudistukseen liittyvien maksujen aikaistus.

Muodostettaville hyvinvointialueille maksettaisiin satoja miljoonia euroja jo ensi vuoden lopussa, kun alun perin valtion piti tarjota rahoitusta vasta vuodesta 2023 alkaen. Sote-uudistus on astumassa voimaan vuonna 2023, mutta hyvinvointialueet tarvitsevat rahoitusta toimintansa käynnistämiseen jo tätä ennen. Muutos pienentää vastaavasti vuoden 2023 menoja.

Noin kuukausi sitten julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä oli 6,7 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden tarvitsema rahoitus on havaittu ministeriössä vasta tämän jälkeen.

Hallitus on varannut budjettiriiheen kaksi päivää. Tiistaina puolenpäivän aikoihin kerrottiin, että riihi jatkuu puheenjohtajaviisikon neuvotteluilla. Koko hallitus ei välttämättä ole enää tänään koolla Säätytalossa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoi Säätytalolta poistuessaan, että paljon on vielä kesken, mutta riihen alla paljon puhuttaneen tieteen rahoituksen osalta on tapahtunut edistystä.

–  Tietysti paketti on vielä auki, mutta näyttää siltä, että pystymme ratkaisemaan ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitustilanteen. Näyttää siltä, että ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitus pysyy ennallaan.

Suomen Akatemian kautta kanavoitava rahoitusvaltuus tutkimukselle on ennakoitu pienenevän, sillä valtio ei korvaa kokonaan Veikkauksen tuotoista saatavien varojen vähenemistä edunsaajille eikä korvauksesta ole sovittu vuoden 2023 jälkeen. Ministeriöiden budjettiehdotuksissa esitettiin tutkimuksen rahoituksen vähenemistä ensi vuonna kymmenillä miljoonilla euroilla kuluvaan vuoteen verrattuna.

Työllisyystoimissa budjettiriihen painopiste on nopeavaikutteisissa toimissa, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) aamupäivällä.

–  Pöydällä on opiskelijoihin, eläkeläisiin ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kannustavia kysymyksiä siihen, miten työn vastaanottaminen olisi nykyistä helpommin mahdollista.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen johdolla on haettu toimia, jotka nopeasti vastaisivat yritysten työvoiman tarpeeseen. Ainakin opintotukeen kuuluvien tulorajojen nosto on saanut hallituksessa tiettävästi hyvän vastaanoton.

Hallitus on linjannut tekevänsä koko loppuvaalikauden aikana työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Saarikko ja Marin kuitenkin korostivat aamupäivällä, että päätökset on sovittu tehtäväksi loppuvaalikaudella, ei budjettiriihessä.

Niin ikään riihestä odotettavan verokokonaisuuden yksityiskohdat ovat Saarikon mukaan viime päivinä tarkentuneet. Keväällä hallitus sitoutui siihen, että riihessä päätetään veroratkaisusta, joka vahvistaa valtiontaloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Tämän ohella se sopi päättävänsä veromuutoksista, jotka edistävät investointeja ja vahvistavat kilpailukykyä.

Myös Marinin mukaan puolueet ovat veroasiassa lähellä yhteistä näkemystä.