Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Haluaako hallitus viedä valtionhallinnon samaan katastrofiin, johon julkinen terveydenhuolto on jo ajettu?

Julkista sektoria kuvataan usein liian suureksi ja tehottomaksi. Pohjoismaissa julkinen sektori on muita EU-maita suurempi, koska se tuottaa suurimman osan hyvinvointipalveluista.

Niina Behm

Puolueosaston puheenjohtaja (sd.), Seinäjoki

Julkista hallintoa on supistettu jatkuvasti 2000-luvun alusta lähtien ja nämä tuottavuusohjelmat ovat kattaneet koko valtionhallinnon. Julkinen sektori kokonaisuudessaan kasvaa hoivatyön tarpeen seurauksena, vaikka julkishallinnon työntekijöitä on vähennetty reippaasti. Seuraukset näkyvät kansalaisille esimerkiksi palvelun laadun sekä demokratian heikennyksinä.

Päätöksiä, ratkaisuja, tarkastuksia ja luvituksia joudutaan odottamaan kauemmin. Juuri julkitulleet hallituksen kehysriihen päätökset kohdistuvat rajusti julkisen hallinnon virastoihin ja ministeriöihin.

Moni virkamies on käynyt vuosien saatossa useamman virastorakenteen muutoksen läpi. Virkamiehet hoitavat lakisääteisiä tehtäviään virkavastuulla, eli vastuulla niistä toimista ja virheistä, joita virkamies virkaa hoitaessaan tekee. Lakisääteiset tehtävät tulee tehdä, oli näitä tehtäviä hoitamassa sitten yksi tai useampi henkilö.

Valtio maksaa siis samoista tehtävistä moninkertaisen hinnan, kun välissä on yksityisen yritys, jonka on tuotettava voittoa.

KUN leikkaukset kohdistuvat julkista valtaa käyttäviin virkamiehiin on vaarana, että virheitä sattuu enemmän ja virkamiehet uupuvat työtaakan alla. Orpon hallituksen tavoitteet 100 000:sta lisätyöllisestä karkaavat entistä kauemmaksi, kun valtionhallinto joutuu säästöpaineiden vuoksi irtisanomaan henkilöstöään.

Kaikkien on hyvä myös muistaa, että julkisen sektorin työn ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Yksityisten toimijoiden tavoite on sen sijaan tuottaa mahdollisimman paljon voittoa.

Haluaako Orpon hallitus todellakin viedä valtionhallinnon samaan katastrofiin, johon Suomen julkinen terveydenhuolto on jo ajettu?

KUN lakisääteisiä tehtäviä ei voida resurssipulan vuoksi hoitaa, joudutaan työpanos ostamaan yksityiseltä palvelun tarjoajalta.

Kun yksityisiä palveluntarjoajia on vähän tai työtehtävät hinnoitellaan korkeiksi, on palvelu pakko ostaa hinnalla millä hyvänsä. Ja kustannukset karkaavat käsistä.

Näinhän on terveydenhuollossa ajauduttu vuokralääkäreiden ja muun vuokratyövoiman käyttöön, jolloin hinta on pahimmillaan moninkertainen oman henkilöstön palkkoihin verrattuna. Valtio maksaa siis samoista tehtävistä moninkertaisen hinnan, kun välissä on yksityisen yritys, jonka on tuotettava voittoa.

Aidot säästöt tehdään sillä, että työtehtävät hoidetaan omana työnä ja omaa henkilöstöä koulutetaan riittävästi ja osaamista kehitetään. Kansalaisten oikeusturvan vuoksi ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että eri viranomaistahoissa on riittävästi asiantuntevia ihmisiä käsittelemässä heitä koskevia päätöksiä.

 

Kirjoittaja on työsuojelutarkastaja ja kuntapäättäjä (sd.) Seinäjoelta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE