Kirjallisuus
19.10.2016 15:20 ・ Päivitetty: 20.10.2016 08:08
”Haluaisin heitä vieläkin siitä tilille” – Mauri Kunnasta sapettaa entisten taistolaisten kohtelu silkkihansikkain
Kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja graafikko Mauri Kunnas on halunnut koko elämänsä pysytellä irti politiikasta, mutta mielipiteitä häneltä ei ole siitä puuttunut.
Kunnas kummastelee, miten fiksut ihmiset saattoivat 1970-luvulla puolustaa Neuvostoliiton diktatuuria ja pakkovaltaa. Heidän joukossaan oli myös Björn Wahlroos.
– Voimakas taistolaisuus tunki joka paikkaan. Haluaisin heitä vieläkin siitä tilille. Vähän harmittaa, että entisiä taistolaisia kohdellaan yhä silkkihansikkain, hän summaa.
Opiskeluaikana Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa vasemmistolaisuus näkyi ja kuului, ja sekös ärsytti Kunnasta. Vasemmistoryhmittymä piti säännöllisesti koulun salissa kokouksiaan, jossa he paasasivat milloin mistäkin asiasta.
Kunnas sanoi kerran porukalle vastaan.
Sanomisensa sisältöä hän ei muista, olennaista oli vastavirtaan asettuminen. Vaiti olleet kaverit tulivat taputtelemaan selkään.
”Voimakas taistolaisuus tunki joka paikkaan.”
Lisää aiheesta
Toisen kerran Kunnas heitti porukan Kuuban kommunismi-puheisiin, ”ei pidä paikkaansa”, vaikka hän ei tiennyt, mikä asioiden todellinen laita oli. Hän kuitenkin huomasi, ettei vastapuolikaan tiennyt. Sen jälkeen kokousten pitäjien pasmat olivat sekaisin, ja muutkin innostuivat huutelemaan heille.
– Niin taiteen piirissä kuin politiikassa kaikki Neuvostoliitosta tuleva oli upeaa. Moni on puolustautunut jälkikäteen sillä, ettei silloin vielä tiedetty asioista, mutta kyllä helvetin hyvin tiedettiin. Se oli niin yksisilmäistä touhua, Kunnas lataa.
Kunnaksella on selkeä työväentausta.
Hänen kaksi enoaan oli punakaartissa. Isovanhemmat Josefina ja Juho Lastunen olivat perustamassa Tyrvään työväenyhdistystä. Mummola sijaitsi kotitalon lähellä. Josefina oli arkiuskovainen, tiukka ja terävä-älyinen, jota koko suku kuunteli ja kunnioitti. Kotona ei kuitenkaan kukaan puhunut politiikasta.
Josefina oli aloittamassa myös koulukeittolatoimintaa. Puuseppäisoisä Juho koki 1860-luvun kovat nälkävuodet, joista Mauri kuuli monia tarinoita. Isoisäänsä Kunnas ei kuitenkaan ehtinyt nähdä.
Isänisä oli puolestaan perustamassa Sarkolan työväenyhdistystä. Edesmennyt Hämeen läänin maaherra, demari Risto Tainio oli yksi mieleenpainuvista naapureista.
– Kasvuympäristöni oli sosialidemokraattista maailmaa, vaikka taistolaisuus sotki sitä vähän, Kunnas kiteyttää.
Lue koko Mauri Kunnaksen haastattelu torstain 20. lokakuuta Demokraatista ja katso video, jossa Mauri Kunnas kommentoi kirjan aseman säilymistä lasten maailmassa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.