Kaupungistumisen trendin imussa pieniltä paikkakunnilta muutetaan yhä useammin suuriin kaupunkeihin. Osa muuttajista pysyy maakunnan sisällä, osaa maakuntaraja ei pitele.

Hämeen maakunnissa pohditaan nyt, miten saadaan uusia asukkaita ja millä konstein pidetään kiinni nykyisistä asukkaista. Paikallisia muuttovoiton pilkahduksia on esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Lahdessa, mutta maakuntien väestökehityksen kokonaiskuvan kannalta se ei ole tarpeeksi.

– Koko Kanta-Häme täytyisi saada kasvun – tai ainakin hallitun tasapainon – tielle, Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen summaa. Tähän lienee helppo yhtyä Päijät-Hämeessäkin.

Ahonen arvioi, että Kanta-Hämeessä väkiluku lähti rajuun laskuun muutama vuosi sitten, koska kaupungistumisen trendiin ei havahduttu ajoissa. Asuntoja rakennettiin erityisesti Hämeenlinnassa liian vähän. Määrässä on nyt petrattu, mutta vielä pitäisi panostaa laatuun. Ihmisten asumisen unelmista pitää saada kiinni.

– Tulevaisuudessa ei riitä, että on kerrostalo, omakotitalo, rivitalo. Koko asumisen konseptia pitää miettiä uudestaan. Kerrostaloissa esimerkiksi voisi olla pihasaunaa, ryytimaata, terassia ja muuta hyvää suunnittelua. Parhaassa tapauksessa synnytetään modernia yhteisöllisyyttä, jossa voit osallistua halutessasi, mutta ei ole pakko, Ahonen kuvailee.

Ajatus toiveita vastaavan asumisen kehittämisestä saa vastakaikua. Pirjo Sandelius toivoisi Hämeenlinnaan eri ikäpolvet yhdistäviä taloja, joissa aikaa voisi viettää myös yhteisissä tiloissa. Joku kaipaa yhteisöllisyyttä, toinen yksityisyyttä. Se huomattiin myös Lahdessa.

– Soluasunnot ovat eläneet elämänsä. Ne ovat joskus olleet hyviä, mutta nuoret eivät enää halua asua soluissa. Lahti rakentaa nyt asuntoja, joissa opiskelijat haluavat asua, Alettin Basboga kertoo.

Heimo Riutta kertoo, että Heinolassa on huomattu ihmisten toiveiden muutos. Vuokra-asuntoja riittää, mutta isot asunnot ovat tyhjillään ja pienistä on pulaa.

– Näin on Riihimäelläkin. Siksi myös kysynnän mukaan muunneltavan asuntorakentamisen suunnitteleminen olisi tärkeää. Riihimäellä myös omakotitaloille on kysyntää, mutta tontteja on huonosti. Siksi kaavoitimme nyt pienempiä omakotitontteja, Kaisu Kotirinta kertoo.

Työttömyys vaivaa monissa kunnissa, mutta samalla yrityksille ei kaikkialla riitä ammattitaitoisia työntekijöitä. Kaisa Lepola kertoo, että Forssan seudullakin osa kansainvälistymistä tavoittelevista yrityksistä on perustanut etäpisteitä muualle saadakseen sopivaa työvoimaa. Lepolan mukaan nyt etsitään keinoja kouluttaa osaajia yritysten tarpeisiin.

– Forssassa esimerkiksi ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Faktia ja HK ovat tehneet yhteistyötä koulutuksen suhteen, Lepola kertoo.

– Vanhan liiton miehenä nostan esiin oppisopimuskoulutuksen. Se vaatii paljon työnantajilta, mutta onnistuessaan se on lottovoitto, Heimo Riutta pohtii.

– Kun ihminen muuttaa jonnekin, tärkein on työpaikka, mutta myös opiskelupaikkojen perässä muutetaan, Pirjo Sandelius muistuttaa.

Hän kertoo, että Hämeenlinnassa on hyvä ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Tavastia on huolehtinut siitä, ettei yksikään nuori jää ilman toisen asteen opintoja. Lahdessa puolestaan iloitaan Lappeenrannan teknisen yliopiston tulosta kaupunkiin.

Heinolassa ja Riihimäellä opiskelupaikkoja on niukalti, joten nuoret usein lähtevät muualle opintojen perässä. Se on ongelma, koska nuori ei välttämättä enää palaa kotikonnuilleen.

– Meillä Riihimäellä on ammattikorkeakoulun sivutoimipiste, mutta se ei riitä. Meillä on tavoitteena, että jatkossa Riihimäelle hakeuduttaisiin jopa lukio-opintojen perässä. Peruskoulussa meillä on jo robotiikan alkuopinnot, ja nyt haemme lukioille robotiikan erityistehtävää, Kaisu Kotirinta kertoo.

Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, joten paikallinen valtti voi olla myös sujuva työmatkaliikenne. Ahonen muistuttaa, että Hämeenlinna ja Riihimäki ovat keskellä Suomen kasvukäytävää, joten liikenneyhteyksistä on tärkeä huolehtia.

– On tehtävä töitä sen eteen, että koko kasvukäytävä vahvistuu. Se tarkoittaa toimivaa lähijunaliikennettä ja uuden ajan nauhakaupunkiajattelua – että voit asua jossain kohtaa nauhakaupunkia ja käydä sujuvasti toisessa kohtaa töissä, Ahonen summaa.

– Pääradalle on saatava sen paljon puhutun kolmannen raiteen lisäksi neljäs raide, Sandelius sanoo.

Kotirinta junailee Riihimäeltä töihin Vantaalle ja työmatkaa kertyy tunti. Hämeenlinnaan Riihimäeltä kulkisi junalla alle puolessa tunnissa, mutta pääradan aikataluongelmien takia lyhyt työmatka-aika ei käytännössä toteudu. Aikatauluongelmia on myös Lahden radalla.

– Riihimäen ja Lahden väliltä työssä tai opinnoissa käynti Riihimäellä tai pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä tosi haasteellista, kun junayhteydet eivät toimi. Töistä pitää päästä kotiin sellaiseen aikaan, että kotikaupungin palvelut ovat vielä käytettävissä, hän sanoo.

Palvelut ovat tärkeä osa paikkakuntien vetovoimaa. Ahonen muistuttaa, että kun muuttovoittoa saadaan monilla paikkakunnilla maan rajojen ulkopuolelta, kannattaa siitä ottaa koppi. Työperäinen maahanmuutto on tärkeä asia yrityksillekin, hän painottaa.

– Toivomukseni kuntakenttään on, että vähintään seuduittain olisi yksi kunta, jossa olisi esimerkiksi englanniksi toteutettu palvelupolku. Varhaiskasvatus, peruskoulu, parhaassa tapauksessa toinen aste ja myös ikäihmisten palvelut, hän sanoo.

Kotirinta muistuttaa, että hyvien peruspalveluiden lisäksi ihmiset kaipaavat muutakin. Sisältöä elämään – harrastusmahdollisuuksia, luontoa, kulttuuria. Kaisa Lepola huomauttaa, että pendelöinnin lisäksi etätyö lisääntyy.

– Forssassa uskotaan, että hyvät asumispaikkakunnat voisivat nousta jaloilleen sitä kautta, että ihmiset muuttavat palveluiden ääreen, hän sanoo.

Juttu on julkaistu Demokraatin paperilehden Häme-sivuilla 7.12.