Hallintovaliokunta esitti yksimielisesti aloitteen hylkäämistä. Valiokunnan tuore puheenjohtaja perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola totesi, että kansalaisaloitteen heikkous on siinä, että Suomessa on jo lainsäädäntö, jonka nojalla ulkomaalainen voidaan karkottaa.

Lainsäädäntö on tiukempi kuin kansalaisaloite ehdottaa, vaikka aloitteen tarkoitus oli pyrkiä nimenomaan lain tiukentamiseen. Kansalaisaloitteen mukainen lainsäädäntö vaikeuttaisi ulkomaalaisen karkottamista nykytilanteeseen verrattuna.

Kansalaisaloitteessa esitettiin, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Poikkeus tehtäisiin vain, jos karkoitus ”varmuudella” rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.

Juho Eerola katsoi, että kansalaisaloitejärjestelmän uskottavuuden vuoksi on aiheellista selvittää toimenpiteitä, joilla eduskuntaan saataisiin riittävän laadukkaita aloitteita.

Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) totesi kuitenkin aloitteen olevan merkki siitä, että karkotusjärjestelmä ei ole Suomessa aina oikeudenmukainen.

– Valitettavasti aloitteen muotoilu oli virheellinen, kuten edustaja Eerola kertoi, mutta aloitteen periaate on oikea eli karkottamiskriteerien tiukentaminen, Tavio sanoi.

Keskustan kansanedustajan Elsi Kataisen mukaan kansalaisten olisi saatava kansalaisaloitteiden tekemiseen tukea. Aloitteilla voisi hänen mukaansa olla vähintäänkin juridinen ennakkokäsittely mielellään jo ennen nimien keräämistä.

– Aloitteiden pitäisi perustua oikeaan käsitykseen suomalaisesta lainsäädännöstä.

Toisaalta Kataisen mukaan kansalaisaloitetta voi kiittää keskustelun laajentamisesta lainsäädännöstä.

– Toivottavasti aloitteen saaman julkisuuden myötä oikea mielikuva välittyy suomalaisille.

Timo Heinonen (kok.) totesi, ettei taida olla yhtään kansalaisaloitetta, joka olisi ollut suoraan siirrettävissä lakikirjaan. Hän kuitenkin muistutti, että kansalaisaloitteissa ilmaistaan aika selkeällä tavalla kulloisenkin ison suomalaisen joukon tahtotila. Hän pohti, että ehkä se riittää, että niistä selviää jokin tietty ilmaus eduskunnalle ja normaali lainsäädäntökoneisto vie sen jälkeen asiaa eteenpäin.

Myös Mikko Kärnän (kesk.) mukaan aloite voidaan laatia muotoon, joka on kehotus lainsäädäntötyöhön.

SDP:n Sirpa Paatero painotti arvostavansa kansalaisaloitteita, mutta keskustelu niistä tuntuu menevän epämääräiseksi, jos ne eivät perustu Suomen nykyiseen lainsäädäntöön. Mielikuvien varassa tuodut kansalaisaloitteet eivät ole Paateron mukaan myöskään eduskunnan arvovallan mukaisia.

– Tähän toivoisin tarkempaa kontrollia ja mietintää toimenpiteistä, jotta tällaiset kansalaisaloitteet eivät etenisi eduskuntaan ennen kuin virheelliset tiedot on torjuttu. Siksi olemme kirjoittaneet mietintöön, että pitäisi miettiä, miten kansalaisaloitteiden laadukkuutta saadaan parannettua, hallintovaliokunnassa istuva Paatero totesi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan. Asiasta on luvassa hallituksen esitys näillä näkymin ensi keväänä. Täysistunnossa annettiin tukea tälle suunnitelmalle.