SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman suomi esitystä kovin sanoin.

Lindtman kertoi täysistuntosalissa hiljattaisesta tapaamisestaan EU:n työllisyysasioista vastaavan komissaarin Nicholas Schmitin (S&D) kanssa.

Tätä ennen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) oli sanonut, että
Suomi erottautuu tällä hetkellä monista verrokkimaista kansainvälisesti muun muassa sillä, miten vähän työelämään liittyviä uudistuksia on tehty, ja toisaalta sillä, miten vähän on pelisääntöjä ja sääntelyä liittyen lakkoihin.

– Te olette tekemässä historialliset heikennykset palkansaajille ja kun te tiedätte, että suomalaiset, eivät palkansaajat eivätkä muutkaan, näitä teidän heikennyksiä tue, te sen takia rajaatte heidän oikeutta ilmaista mieltään, Lindtman kritisoi hallitusta.

Tämän jälkeen Lindtman viittasi työministeri Arto Satosen (kok.) puheisiin siitä, että Ruotsissa poliittiset lakot on rajattu käytännössä 2-3 tuntiin. Satosen väitteestä on käyty julkisuudessa eipäs-juupas-väittelyä jopa asiantuntijoiden voimin. Lindtmanin mukaan Satosen väite ei pidä paikkaansa.

– Se on kumottu moneen kertaan. Tässä on kyse vakavasta asiasta, siitä, että viette näin historiallisia heikennyksiä läpi rajaamalla oikeutta mielenilmaista ja teette sen vielä väärillä väitteillä, jotka olette sanoneet eduskunnassa ettekä ole korjanneet sitä, Lindtman ryöpytti.

– Ruotsissa ei ole lainsäädäntöä, Ruotsissa ei ole oikeuskäytäntöä, joka asettaisi tällaisen tuntirajan. Ruotsissa on jopa viikon mittainen poliittinen työtaistelu hyväksytty työtuomioistuimessa, sanoi puolestaan SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

Saara-Sofia Sirén painotti, ettei hallitus esitä muutoksia tai rajoituksia silloin, jos lakkoillaan omien työehtojen puolesta työehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä.

LINDTMAN osallistui viime viikonloppuna SDP:n edustajana Euroopan sosiaalidemokraattien PES:n puoluekokoukseen Roomassa.

Lindtman kertoo Demokraatille, että tuossa kokouksessa hän tapasi Schmitin ja hänen esikuntaansa ja keskustelussa Suomen tilanne nousi esiin. Lindtman oli sen jälkeen avannut tilannetta.

– Perjantaina ja lauantaina Roomassa SDP:n demaripuolueen kongressissa tapasin komissaari Schmitiä ja hänen esikuntaansa. Keskustelussa nimenomaan heidän puolueltaan nousi esiin kysymys ja huoli, mitä Suomessa tapahtuu. Avasin Suomen erittäin tulehtunutta tilannetta työmarkkinoilla liittyen hallituksen ajamiin työelämäheikennyksiin. Myöhemmin kärkiehdokaspuheessaan Schmit otti itse oma-aloitteisesti esiin Suomen tilanteen ja kantoi huolta työntekijöiden oikeuksista.

Schmit valittiin Roomassa Euroopan sosialidemokraattien ryhmän kärkiehdokkaaksi tämän vuoden EU-vaaleissa.

Kärkiehdokaspuheessaan Schmit sanoi (katso Youtube-video jutun alta), että perussuomalaiset yhdessä EU:ssa EPP:hen kuuluvan puolueen eli käytännössä kokoomuksen kanssa hyökkäävät lakko-oikeutta ja kollektiivista sopimista vastaan. Samassa yhteydessä Schmit sanoi, että Puolassa aiempi hallitseva puolue hyökkäsi naisten oikeuksia vastaan ja että Unkarissa Orbánin hallitus on hyökännyt muun muassa lehdistönvapautta vastaan.

KRITIIKKIÄ lakko-oikeuden rajoittamista vastaan kuultiin myös päivän eduskuntakeskustelussa monelta opposition kansanedustajalta.

Lauri Lyly (sd.) sanoi, että nyt isketään moukarilla aika pientä asiaa.

– Viimeisen 25 vuoden aikana jokaista työntekijää kohti on keskimäärin noin puoli tuntia vuodessa ollut työtaistelutoimenpiteitä, puoli tuntia työtaistelutoimenpiteitä vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nyt näitä poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja muita on ollut vain noin muutamia minuutteja. Sitten tämän kokonaisuuden osalta, jos verrataan sitä vaikka sairauspoissaoloihin, joita on 10-15 päivää, siis 80-120 tuntia, ne ovat yli sata kertaa suurempi ongelma kuin tämä työtaisteluoikeuksiin puuttuminen, johon täällä nyt sitten puututaan. Tavoitteena on siis puuttua siihen kuuteen minuuttiin, mikä täällä on, kymmenen prosenttia työtaistelua on tarkoitus pudottaa alaspäin. Minä kysyn, onko tämä kaiken vaivan arvosta? Lyly sanoi.

– Ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit vastasivat palkansaajajärjestöjen kyselyyn, että lakko-oikeus tulee säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessaan. Kaikki nämä työelämäheikennykset pimitettiin kansalta ja ajettiin läpi sammutetuin lyhdyin, syytti vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.

PERUSSUOMALAISTEN Jorma Piisinen puolusti lakko-oikeuden rajoittamista sillä, että se luo olosuhteet työrauhan säilymiselle lisäämällä kotimaisten ja kansainvälisten suuryritysten halukkuutta investoida Suomeen.

– Näin tuemme myös hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä ja vahvistumista, Piisinen jatkoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmoitti, että puolue tukee osittain hallituksen esityksiä.

– Annamme tuen esitykselle rajoittaa työtaistelutoimet, poliittiset työtaistelutoimet, enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin. Tämä mahdollistaisi jatkossakin tyytymättömyyden osoittamisen, mutta rajaisi yrityksille tapahtuvia vahinkoja. Lähtökohtaisesti tuemme myös tukityötaistelutoimien rajoittamista… Kannatamme myös hyvityssakon korottamista laittomista lakoista, mutta ihmettelemme sitä, miksi te ette aseta työnantajien laittomille työtaistelutoimille samanlaisia sanktioita, Kurvinen sanoi.

Keskusta ei hyväksy henkilökohtaista 200 euron sakkoa per työntekijä.

– Se on meidän mielestämme tarpeeton ja kohtuuton esitys, Kurvinen sanoi.

Hallituksen esityksen istunnossa esitellyt työministeri Arto Satonen vastasi myöhemmin, että taittomat työsulut ovat aivan yhtä lailla korotettujen sanktioiden piirissä kuin laittomat lakotkin.

Kurvinen esitti myös toiveensa työministerille kysymyksen muodossa siitä, että työmarkkinakysymyksiä ratkottaisiin aidoissa neuvotteluissa “isossa pöydässä”.

KANSANEDUSTAJA Miko Bergbomin (ps.) mukaan SAK on ajanut maan kaaokseen poliittisilla lakoilla, jotka kohdistuvat yrityksiin.

– Rankaisette yrityksiä näillä poliittisilla lakoilla Hakaniemestä, ei se ole hallituksen kimppuun käymistä. Ette te osoita mieltä hallitusta vastaan, vaan siinä osoitetaan mieltä yrityksiä vastaan, jotka ovat täysin viattomia, Bergbom sanoi.

– Sitten nämä laittomista lakoista koituvat sakot työntekijöille: Täällä annetaan ymmärtää ikään kuin ne vaan jostain tuulesta temmattaisiin heille. Näin ei ole tapahtumassa, vaan tästä esityksestäkin käy ilmi, että jos on kyseessä laiton työtaistelutoimi, joka on tuomioistuimessa näin todettu, siitä informoidaan työntekijää. Ja jos hän sen jälkeen jatkaa lakkoilemista, hänelle voidaan antaa tämä seuraamusmaksu. Se ei tule vahingossa sille työntekijälle, työntekijä on täysin tietoinen tästä, hän jatkoi.

Kokoomuksen Tere Sammallahti sanoi, että oikeusvaltiossa laittomasta toiminnasta seuraa jonkinlainen rangaistus.

– Ja jatkossa laittomaan lakkoon osallistumisesta tai semmoisen lietsomisesta tulee rangaistus, ja näin on hyvä, hän totesi.

Hallituksen esityksen mukaan työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

SDP:N kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja Timo Harakka palasivat omissa puheenvuoroissaan siihen, onko Ruotsissa rajoitettu poliittisia lakkoja muutamaan tuntiin.

Heinäluomakin pitää Satosen näkemyksiä virheellisenä.

– On käsittämätöntä, että kun tämä virhe todettiin, te tulitte omassa vastauksessanne samalla paljastaneeksi virheellisen käsityksenne perustuneen elinkeinoelämän kanssa käytyihin keskusteluihin. Siis käsittelyssä on hallituksen keskeinen työelämän heikennyslaki, ja siihen liittyvän perustelun on osoitettu olevan täysin virheellinen, Heinäluoma sanoi ja vaati Satoselta selvitystä asiasta.

Myös Harakka toivoi ministeriltä vastauksia. Kansanedustaja Aki Lindén oli tuonut esille myös, että hallituksen esityksessä olisi laskuvirhe kohdassa, jossa on kyse siitä, kuinka paljon työtaisteluihin menetettyjen työpäivien väheneminen 10 prosentilla edistäisi Suomessa vuosittain tehtävien työtuntien kasvua.

– Silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) pyysi miehekkäästi anteeksi, kun oli antanut eduskunnalle väärää tietoa, Harakka sanoi viitaten ilmeisesti väitettyyn laskuvirheeseen sekä Satosen puheisiin Ruotsin poliittisten lakkojen kestoon.

Stubb pyysi vuonna 2015 anteeksi eduskunnassa antamaansa väärää prosenttilukua.

TYÖMINISTERI Arto Satonen sanoi, että Ruotsin lakkoasia on saanut “vähän suhteettomiakin mittasuhteita”.

– Tämähän on osittain akateeminen keskustelu, koska nyt me keskustelemme siitä, että jos Ruotsissa olisi laittomia lakkoja, kuinka kauan ne saisivat kestää. Minä ehdottaisin, jotta asiaan saataisiin lopullinen selvyys, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jos puheenjohtaja ja puheenjohtajista voi ottaa huomioon, kuulisi Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimies Per Ewaldssonia, joka varmaan tämän asian tietää. Onko hän vielä samaa mieltä kuin mitä hän sanoi Kauppalehdessä, että poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan?

– Jos tämä nyt sopisi arvoisalle oppositiolle, että te kuulette sitä henkilöä, joka varmaan tietää tämän asian… Jos sen jälkeen selviää, että Ewaldsonin antama tieto, jonka hän on Kauppalehdelle sanonut, jos se on väärä, niin minä lupaan pyytää anteeksi omaa menettelyäni, Satonen totesi.

Eduskunnan oli tänään määrä keskustella myös työttömyysturvan muutoksista, muun muassa ansiosidonnaisen porrastamisesta. Asia kuitenkin poistettiin päiväjärjestyksestä. Demokraatille on kerrottu, että taustalla oli asiaa keskeisesti käsittelevien sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien poissaolot matkan vuoksi.

Katso tästä kohdasta 4:46:50 alkaen, mitä Nicolas Schmit sanoo Suomesta: