Helsingin yliopiston yliopistotutkija Vuorelma kertoo STT:lle, että Suomessa on tällä hetkellä enemmän poliittisesti oikealle kuin vasemmalle kallellaan olevia äänestäjiä, mikä päätyi kokoomuksen ehdokkaan Stubbin eduksi sunnuntain vaaleissa.

-  Meillä käytiin kamppailu keskustavasemmistolaisen ja keskustaoikeistolaisen ehdokkaan välillä. Se suosi Stubbia.

Stubb valittiin presidentinvaalien toisella kierroksella presidentiksi, ja hän sai 51,6 prosenttia äänistä. Vastaehdokasta, vihreiden tukemaa valitsijayhdistyksen Pekka Haavistoa kannatti puolestaan 48,4 prosenttia. Marginaali ehdokkaiden välillä oli pienin, mitä Suomessa on suoran kansanvaalin aikana nähty.

KAPEAN voittomarginaalin vuoksi Vuorelma nostaa yhtenä tulokseen vaikuttavana tekijänä erot kampanjoiden resursseissa. Kampanjakassan ohella kokoomuksella oli hänen mukaansa taustallaan kokeneempi kampanjakoneisto kuin Haavistolla.

-  Valitsijayhdistyksen ehdokkaana Haavistolla oli käytettävissä vihreitä laajempi kampanjakoneisto, mutta ei sitä kokoomuksen pitkää kokemusta ja osaamista vaalikampanjoinnista.

Yhtenä ratkaisevana tekijänä Vuorelma nostaa esiin myös ensimmäiseltä kierrokselta laskeneen äänestysaktiivisuuden. Hän arvioi, että korkeampi äänestysaktiivisuus olisi voinut hyödyttää Haavistoa.

-  Mutta tähän liittyy sellainen yksityiskohta, että jos nouseva äänestysprosentti olisi tarkoittanut, että enemmän perussuomalaisia olisi lähtenyt äänestämään, niin se olisi sitten hyödyttänyt Stubbia.

Äänestysaktiivisuus jäi alle 71 prosentin toisella kierroksella, kun vielä pari viikkoa sitten aktiivisuus oli 75 prosenttia.

STUBBIN on määrä aloittaa virassaan maaliskuun alussa, ja Vuorelma pohtii, että valitulla presidentillä on erittäin hyvät valmiudet selviytyä työstään. Yhtenä syynä on hänen mukaansa se, että suomalaiset arvostavat presidentti-instituutiota.

-  Se myös nostaa presidentin päivänpoliittisen kamppailun ja kiistelyn yläpuolelle, mikä osittain johtuu myös siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole sitä päivänpoliittisen kiistelyn tyypillistä sisältöä.

Lisäksi Stubb on kertonut oman poliittisen intohimonsa olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten kiusausta sekaantua kotimaan päivänpolitiikkaan voi ilmetä vähemmän.

-  Se tekee hänelle helpoksi ottaa etäisyyttä sisäpolitiikkaan, Vuorelma sanoo.

Stubbin laajasta kansainvälisestä verkostosta ja suomalaispoliitikolle poikkeuksellisen hyvästä kielitaidosta on myös Vuorelman mukaan apua ulkopolitiikassa. Lisäksi hän nostaa esiin tämän akateemisen oppineisuuden, mikä voi auttaa tiedon omaksumisessa ja analysoinnissa.

TYÖTÄ sen sijaan Stubbilla on Vuorelman mielestä siinä, miten hän viestii itsestään ulospäin. Stubbia pidetään kyselyiden mukaan ylimielisenä ja etäisenä. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten samaistuttavana häntä pidetään.

-  Hän on monella tavalla jotain muuta kuin keskivertosuomalainen, Vuorelma huomauttaa.

Samaistuttavuuden lisäksi Stubbin painolastina ovat tutkijan mukaan hänen aiemmat ulostulonsa ja tekonsa, joita on pidetty harkitsemattomina. Vuorelma uskoo, että näiden vuoksi Stubb miettii tarkkaan sitä, mitä hän sanoo ja miten, jottei se heikentäisi hänen auktoriteettiaan.

Lisäksi Vuorelma arvioi Stubbin voivan joutua perustelemaan Nato-kantojaan tilanteissa, joissa hän on myönteisempi puolustusliiton suuntaan kuin suomalaiset keskimäärin.

-  Monelle kansalaiselle on vähän vaikea vielä hahmottaa, mihin suuntaan ollaan menossa ja mihin suuntaan pitäisi olla menossa. Stubb joutuu nyt tasapainottelemaan.

Markku Uhari / STT