Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä käsitellyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa esityksistä ja vaihtoehdoista ilmasto- ja ympäristöministerille ja maa- ja metsätalousministerille poliittisia linjauksia varten.

Työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, karkotuskeinoihin sisältyy myös lintujen ampuminen.

Työryhmä pitää tärkeänä kokonaisvaltaista ratkaisua. Karkotetuille linnuille esitetään niille soveltuvia ruokailupaikkoja, joille ne voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.

Valkoposkihanhien määrä on kasvanut 1980-luvulta kolminkertaiseksi. Viime vuonna hanhia oli Suomessa 1,7 miljoonaa. Tänä vuonna saman verran hanhia oli keväällä pelkästään Pohjois-Karjalassa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kiittää työryhmää laajan keinovalikoiman esittämisestä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi.

– On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, jotta voimme estää mittavat vahingot, jotka ajoivat tänä keväänä monet viljelijät kestämättömään tilanteeseen. Työryhmän esitysten pohjalta työtä on hyvä jatkaa, hän toteaa tiedotteessa.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kiittää työryhmää konkreettisten ratkaisujen esittämisestä.

– Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet kohtuuttomiksi viljelijöille. Siksi on erityisen tärkeää, että työryhmä esittää keinoja jo tälle syksylle hanhien paluumuuton alla. Hanhia on voitava karkottaa tehokkaasti ampumalla. Viljelijät tarvitsevat poikkeuslupajärjestelmän hyödyntämiseen myös tukea ja neuvontaa.

Lepän mukaan tavoitteena on löytää ja kunnostaa tuhat hehtaaria entisiä turpeennostoalueita valkoposkihanhien muuttoreittien lintupelloiksi. Keskustelut on tästä jo aloitettu Vapon ja muiden alueen maanomistajien kanssa.

Uutista päivitetty klo 16.17.