Asian esitteli liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.), joka sai tämän eri puolueista laajaa kiitosta parlamentaarisen prosessin toimivuudesta.

– Historian havinaa. Valtioneuvosto on antanut ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman selontekona eduskunnalle. Suunnitelma on valmisteltu parlamentaarisesti hyvässä hengessä, Harakka aloitti puheensa.

Strategia laaditaan jatkossa neljän vuoden välien, aina 12 vuodeksi kerrallaan.

– Saavutettavuus tarkoittaa, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

– Kestävyys tarkoittaa, että erityisesti kaupunkiseutujen asukkailla on entistä paremmat mahdollisuudet valita kestäviä liikkumismuotoja.

– Ja kolmanneksi liikennejärjestelmän täytyy olla yhteiskuntataloudellisesti tehokas, jotta rajalliset resurssit käytetään fiksusti, suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, Harakka sanoi.

Timo Harakan mukaan Liikenne 12 -suunnitelma tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen. Se ohjaa, millä rahoitustasolla, painotuksilla ja kriteereillä kokonaisuutta kehitetään.

– Toiseksi, suunnittelu tarjoaa entistä parempaa tietopohjaa liikennejärjestelmää koskevalle päätöksenteolle.

– Kolmanneksi, yhteinen tekeminen vahvistuu. Suunnitelman sisällöstä on käyty aitoa vuorovaikutusta monenlaisilla foorumeilla.

Harakka nosti sisällöstä esiin tärkeimmät tahdonilmaukset.

– Keskeisintä on, että sitoudumme yhdessä huolehtimaan maamme teiden, ratojen ja vesiväylien kunnosta.

– Yhteinen tahtomme on, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan. Vuosikausien laiminlyöntien jälkeen käännämme korjausvelan laskuun kaikilla väylillä, kaikkialla Suomessa.

Harakka totesi, että radanpidon suhteellinen osuus rahoituksesta kasvaa hieman, mutta pääpaino on edelleen tienpidossa. Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy suurempana kuin rataverkon, ja myös tieverkolle suunnattava kunnossapidon rahoitus kasvaa.

– Haluamme vähentää väyläverkkomme korjausvelkaa myös alemmalla tieverkolla, joka on teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeä.

Harakan mukaan myös toimintatapoja uudistetaan, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa liikenneverkon strategisesta tilannekuvasta. Harakan mukaan näin varmistetaan, että suunnitelman toimeenpano perustuu yhteiseen tietopohjaan.

– Kestävää liikennettä edistetään yhdessä kuntien kanssa esimerkiksi joukkoliikennejärjestelmää ja matkaketjuja kehittämällä. Tämä on ympäristökysymys, mutta vielä voimakkaammin yhdenvertaisuuskysymys. Jokaisella on oikeus liikkua.

Harakka nimesi myös digitalisaation ja datan hyödyntämisen avainasioiksi suunnitelmassa.

– Toivon että oma perintöni on se, että valtion ja alueellisten toimijoiden tiivis ja hyvähenkinen yhteistyö on toiminnan perusmalli. Näin olemme laittaneet liikkeelle kaksi suurta raidehanketta, kohta myös kolmannen, näin olemme ratkoneet viiden kaupungin lentoliikennehaasteita, näin olemme sitoutuneet suurten kaupunkiseutujen ja uusienkin kaupunkien MAL-sopimuksissa yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen rahoituksen periaatteisiin, jotka on tuotu esiin myös suunnitelmassa.

Harakan mukaan ensimmäinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano riippuu vahvasti rahoituksesta.

– Suunnitelmaan sisältyy valtion rahoitusohjelma, jonka toteutuminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä, Harakka muotoili.

Kehysriihessä päätetyn liikenteen hallinnonalalle kohdistuvan 110 miljoonan euron leikkauksen kohdistumisesta päätetään ministerin mukaan seuraavan kehyksen yhteydessä.

– Suunnitelman toimeenpanossa tämä päätös huomioidaan luonnollisesti sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi.

– 12 vuoden yhteisellä matkalla maisemat vaihtuvat moneen kertaan mutta suunta pysyy, Harakka päätti esittelypuheenvuoronsa.