Harjanne myös kokee, että laista tehtiin suomalaisten perinteiden vastaisesti arvovaltakysymys.

Harjanne kertoo huomioineensa pääministeri Petteri Orpon (kok.) sanat pian käännytyslain hyväksymisen jälkeen, kun Orpo totesi hallituksen halunneen tuoda lain saliin äänestettäväksi vaikka tiesi sen läpimenon täpäräksi. Käännytyslain edellyttämä kiireellinen poikkeus perustuslaista edellytti 5/6-enemmistöä, joka toteutui perjantaina kahden äänen marginaalilla 167-31.

– Olen ihmetellyt sitä logiikkaa koko ajan. Tällaisista merkittävistä kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä päätöksistä ei kannattaisi tehdä poliittisia arvovaltakysymyksiä, Harjanne sanoi eduskunnassa.

– On erikoista, että eduskunnan roolin vahvistaminen tai rajavartioiden oikeudellisen aseman selventäminen nousivat siellä esiin ja silti ne piti jumpata mukaan täällä eduskunnassa. Mysteeriksi jäi mikä merkitys parlamentaarisilla keskusteluilla oli lain sisällön kannalta. Tätä ei ole valmisteltu sillä tavalla laaja-alaisesti, jolla meillä on yleensä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkkää lainsäädäntöä mietitty.

Eduskunnan jälkikontrolli tuli osaksi käännytyslakia vasta eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka teki lakiesityksestä mietinnön. Harjanteen mukaan kontrolli jäi poikkeuksellisen heikoksi.

Samanlaista kritiikkiä on esittänyt myös SDP:n kansanedustaja Timo Harakka.

– Eduskunnalla on valta kumota valtiojohdon kohtalokkaimmat päätökset sodasta ja rauhasta, mutta ei rajatilanteen ratkaisuja, joilla voidaan rikkoa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-oikeutta, Harakka totesi tiedotteessaan.

VASEMMISTOLIITON ryhmän tavoin kaikki vihreiden kansanedustajat äänestivät käännytyslakia vastaan. Keskustelu äityi lain eduskuntakäsittelyn aikana poikkeuksellisen rajuksi varsinkin sosiaalisessa mediassa.

– Ei tämmöisiä puheita ole tietääkseni tässä maassa ennen kuultu ei pitäisikään kuulla. Ihan käsittämätöntä, Harjanne sanoo.

Hän viittaa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajan Jani Mäkelän vihjaukseen, jonka mukaan Harjanteen näkemys rajalaista olisi peruste viedä häneltä hänen sotilasarvonsa. Harjanne on reservin kapteeni. Mäkelä myös syytti Harjannetta hybridivaikuttajan asialla olemisesta.

Jännitteisen keskusteluilmapiirin lisäksi Harjanne on huolissaan käännytyslain säätämisen vaikutuksista perustuslain tulkintaan.

– Pääministerikin toisti, että laki on perustuslain mukainen. Niin on, kun perustuslakivaliokunta meille kertoo mikä on perustuslain mukaista, mutta kyllä tässä venytetään tulkintarajaa. Viime kädessä voidaan murentaa vaikka koko Suomen oikeusvaltio ja todeta joka käänteessä, että se on tehty perustuslain mukaan.

HARJANNE muistuttaa poliitikoista koostuvan perustuslakivaliokunnan pohjaavan luottamukseen.

– Siihen, että me luotamme, että nämä poliitikot toimivat siellä erilaisessa asemassa kuin muussa poliittisessa päätöksenteossaan. Jos ajattelee, miten esimerkiksi yrityksissä rakennetaan hallintoa, niin onko tämä riittävän pitävä systeemi? Minusta se on hyvä kysymys.

Vihreiden omakin sosiaalisen median keskustelu sai käännytyslain myötä erikoisia piirteitä, joihin kiinnitti eduskunnassa huomiota kokoomuksen Ben Zyskowicz. Vihreiden verkkomainoksessa todettiin näin: ”Emme hyväksy käännytyslakia, joka heittää suomalaisen oikeusvaltion sekä ihmisoikeudet romukoppaan.”

– Edustaja Harjanne, onko tämä sitä asiallista keskustelua, jota edellisessä puheenvuorossanne peräänkuulutitte? Tämä on vihreiden verkossa pyörivä mainoskampanja, ja tällaista törkyä te levitätte. Todellako tällä lailla heitetään romukoppaan suomalainen oikeusvaltio ja ihmisoikeudet? Todellako? Zyskowicz kysyi perjantaina eduskunnassa.

Harjanne vaikuttaa Demokraatin haastattelussa olevan puolueensa mainoksen kanssa eri linjoilla.

– No, nyt ei romutettu oikeusvaltiota. En allekirjoita niin vahvaa kritiikkiä mutta otettiin sellaisia askelia, jotka avaavat sitä ikkunaa vaarallisempiin tulkintoihin. Laaja oikeusoppineiden kritiikki ohitettiin tietoisesti ja vähäteltiin sitä julkisuudessa. Ja sitten kirjoitetaan laki, joka on EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa ristiriidassa.

Harjanne luonnehtii vihreiden mainoksen sananmuotoa räväkäksi.

– Oliko se sitten paras mahdollinen, mutta sinänsä on minusta perusteltua puhua oikeusvaltion romuttamisesta, joka tapahtuu kuten edustaja (Anna) Kontula (vas.) tuolla salissa sanoi askelittain.

KÄÄNNYTYSLAIN läpimeno saattaa Harjanteen mukaan herättää henkiin keskustelun perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Hän ei vaikuta pitävän nykyistä poliittista ilmapiiriä keskustelulle otollisena.

– Pitäisi olla luottamus siihen, että kaikilla on sama maali oikeusvaltion vahvistamisesta, jolloin tämän tyyppinen oikeusvaltion takauspaketti voitaisiin tehdä rauhassa. Tarkastella rakenteemme siltä varalta, että ne ovat varmasti pitäviä.

– En sano tätä sen takia, että joku nyt aktiivisesti olisi oikeusvaltiota purkamassa, mutta tiedämme mitä Euroopassa tapahtuu ja miten trumpismin logiikka Yhdysvalloissa menee. Meidän pitäisi huolehtia, että meillä on rakenteet, ettei meidän oikeusvaltiota pystytä heikentämään liian helposti.

Olisiko tällainen projekti nyt mielestäsi liian vaarallinen?

– Tätä ei voi hutiloiden tehdä, mutta olisi hirveän tärkeätä, että kun sitä tehdään, se voisi olla joskus tällä vuosikymmenellä, niin sitä tehdään vahvan poliittisen luottamuksen vallitessa, jossa kaikki ovat sitoutuneita oikeusvaltion rakenteiden vahvistamiseen.