Jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toteuttaa puheensa ja ottaa Grönlannin haltuunsa, se merkitsisi käytännössä länsimaisen turvallisuusjärjestyksen mullistumista.

Näin katsoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkola, jonka mielestä Suomella on haastava tilanne tasapainoilla Grönlannin kysymyksessä.

Trump nosti Tanskalle kuuluvan Grönlannin taas esiin viikonloppuna sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli iskenyt Venezuelaan ja kaapannut maan presidentin Nicolas Maduron.

Mikkolan mielestä Trumpin Grönlanti-haaveet on otettava vakavasti.

- Toki tämä, mitä Venezuelassa tapahtui nyt, tuo tietynlaista uskottavuutta sen ei niin piilotetunkaan uhkailun taustalle. Ollaan vielä aika kaukana siitä, että se realisoituisi – mutta totta kai se alleviivaa sitä, että Trumpin puheet Grönlannista pitää ottaa tosissaan, Mikkola sanoo STT:lle.

GRÖNLANNIN haltuunotolla olisi Mikkolan mukaan järkyttävät seuraukset paitsi Natolle, myös maailman turvallisuusjärjestykselle ja Yhdysvaltojen liittolaispolitiikalle.

- Jos Yhdysvallat kaappaisi maa-alueen yhdeltä läheisimmistä liittolaisistaan, voi olla että Tyynenmeren alueellakin alettaisiin katselemaan uusin silmin Yhdysvaltojen turvallisuuslupauksia – puhumattakaan siitä, mitä se tarkoittaa Naton sisällä, Mikkola huomauttaa.

- Kyllähän se romuttaisi käytännössä Naton liittokuntana.

Yhdysvalloilla on myös muihin Pohjoismaihin kuin Tanskaan liittyviä turvallisuuskytköksiä, joita Grönlannin valtaaminen vahingoittaisi.

TOISAALTA juuri tämän takia Yhdysvalloilla voi olla korkea kynnys toteuttaa uhkauksiaan. Mikkola epäilee, että Trumpin Grönlanti-ajattelun taustalla näyttäisivät olevan enemmänkin presidentin imperialistiset fantasiat kuin mitkään turvallisuuteen liittyvät laskelmat.

Tämä siitä huolimatta, että Trump on perustellut tarvetta Grönlannin haltuunotolle nimenomaan kansallisella turvallisuudella.

- Jos ajatellaan vaikka arktista aluetta, kyllä Yhdysvaltojen turvallisuutta palvelee paremmin luotettava liittolaisverkosto siellä kuin se, että sitä lähdettäisiin romuttamaan. Fakta on myös se, että turvallisuuden näkökulmasta Yhdysvallat pystyisi halutessaan lisäämään huomattavasti sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa jo olemassa olevien sopimusjärjestelyiden puitteissa.

SUOMI ON hankalassa raossa. Miten Yhdysvaltoihin turvallisuutensa sitonut maa voi toimia tilanteessa, jossa liittolainen näyttää uhmaavan koko länsimaisen turvallisuusjärjestyksen perusteita?

Mikkola huomauttaa, että Suomen johdon viestintälinja on ollut toistaiseksi ymmärrettävän varovainen Yhdysvaltojen suuntaan. Tilanne on hänen mukaansa äärimmäisen hankala kaikille Euroopan maille, eikä vähiten etulinjan maille, kuten Suomelle.

- En kadehdi ylimpien päätöksentekijöiden tilannetta. Yhtäaikaisesti pitäisi puolustaa sääntöpohjaisuutta, yhtäaikaisesti pitäisi puolustaa pohjoismaista solidaarisuutta ja yhteisiä intressejä, yhtäaikaisesti pitäisi torpata etupiiriajattelun legitimointi tai leviäminen – mutta sitten täytyy pitää äärimmäisen hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, Mikkola luettelee.

- Emme voita sillä mitään, että lähdetään ehdoin tahdoin haastamaan tai provosoimaan Yhdysvaltoja. Se ei meidän turvallisuuttamme paranna. Tässä nähdään nyt hyvin haurasta ja vaikeaa tasapainottelua.

Jos Yhdysvallat kaappaisi Grönlannin, on Mikkolan mukaan vaikea edes hahmottaa, mihin kaikkeen se vaikuttaisi Euroopan ja Yhdysvaltain välillä, ja mitä uusia rakenteita ja liittoumia syntyisi. Siksi on vaikea tarkasti nähdä, millainen Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisestä suhteesta siinä tapauksessa muotoutuisi.

Tähänkin valtionjohto kuitenkin joutuu varautumaan.

- Olisihan se tilanne äärimmäisen radikaali, äärimmäisen huono Suomen turvallisuusintressille. Kyllähän se nostaisi entistä vahvemmin pintaan tällaiset luihin ja ytimiin menevät kysymykset kahdenvälisen suhteen pitävyydestä ja Yhdysvaltojen antamien sitoumusten luotettavuudesta. Se myös vahvistaisi maailmaa, jossa suurvaltojen toiminnalle olisi enää hyvin vähän pidäkkeitä.

Teksti: STT / Anssi Rulamo