Mikä on metsiemme tilanne? Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä. Tilastotietojen mukaan vuonna 2021 puuston vuotuinen hakkuukertymä oli kaikkiaan 76 miljoonaa kuutiometriä, josta 87 prosenttia ohjautui metsäteollisuuden käyttöön ja 13 prosenttia energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi.

Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden omistuksessa. Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 2,9 miljoonaa hehtaaria eli 12,6 prosenttia metsäpinta-alasta. Täysin hakkuiden ulkopuolelle suojeltuja metsiä on 2,4 miljoonaa hehtaaria eli 10,6 prosenttia.

Tulevaisuudessa on suunnitteilla tuhansia uusia voimaloita, jotka tarvitsevat julkisuudessa olleen tiedon mukaan vähintään 5 000 kilometriä uutta voimalinjaa. Mikäli ne rakennetaan metsään, niin siitä seuraa metsäkatoa peräti 25 000 hehtaaria. Lisäksi tulevat voimalaitosten tarvitsemat tiet ja rakennuspaikat, jotka tuplaavat metsäkadon. Miksi ministeri Ohisalo on ”unohtanut” tämän puhuessaan metsäkadosta, kun hän puhuu vain metsäteollisuuden hakkuista?

Vuonna 1886 säädettiin Suomeen ensimmäinen metsälaki. Lain tarkoituksena oli metsän uudistaminen eli hakkuun jälkeen tuli velvollisuus metsän istutuksesta kaadetun tilalle. Tämä laki oli ainutlaatuinen, sillä Keski-Euroopassa ei vastaavaa lakia ole ollut.

ETELÄ-POHJANMAAN liiton toimesta valmistellaan uutta maakuntakaavaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2024 loppuun mennessä. Kaavan valmistelussa on ehdotettu lukuisia tuulivoima-alueita. Nähtäväksi jää millaisia mielipiteitä kaavan esittely herättää. Voitaisiinko vaatia tuulivoimayhtiöitä rakentamaan metsäalueille maakaapeliyhteyden voimalaitoksilta valtakunnanverkkoon? Tällöin ei syntyisi metsäkatoa eikä linjat ja tiet pirstoisi yhtenäisiä metsäalueita.

Suomessa on helppoa rakentaa tuulivoimaa, tämän vuoksi Suomeen on rantautunut lukuisia ulkomaisia yhtiöitä muun muassa Ranskasta, Liechtensteinista ja niin edelleen, ja näiden yhtiöiden tuotto siirtyy ulkomaille.

Tiedustelin Suomen tuulivoimayhdistykseltä paljonko metsää on hävitetty tuulivoiman rakentamisen myötä. En ole saanut vastausta. Avohakkuun jälkeen on omistajalla velvollisuus istuttaa uusi metsä, mutta voimalinjan alla ei saa metsä kasvaa. Se ero niissä on.

Kirjoittaja on SDP:n entinen kansanedustaja ja kunnallisneuvos Seinäjoelta.