Työuraeläke tuli voimaan vuonna 2017 osana eläkeuudistusta. Se on erityiseläke niille, jotka ovat tehneet pitkään rasittavaa työtä. Eläkkeelle on mahdollista siirtyä 63-vuotiaana, jos takana on vähintään 38 vuotta raskasta työtä ja työkyky on heikentynyt.

Työuraeläke ei edellytä yhtä suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläke.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläke täyttää alkuperäisen tarkoituksensa erityiseläkkeenä, mutta sitä käytetään vähän. Työuraeläkkeelle siirtyi vain 459 ihmistä vuosina 2018-2023. Hakijoita oli noin 1  500.

TYÖURAELÄKKEELLE siirrytään yleensä miesvaltaisista teollisuustöistä.

-  Tyypillisiä ammatteja ovat paperityöntekijät, kirvesmiehet, rakennuspuusepät, metalliteollisuuden prosessityöntekijät, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, mutta myös kuorma-autonkuljettajat, listaa erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff ETK:sta.

Eläkettä saavilla on ollut keskimäärin 44 vuoden työura 63-vuotiaana.

Yleisin peruste eläkkeelle pääsemiselle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden määrä diagnooseista oli vuosina 2018-2023 lähes kolme neljäsosaa. Vain harvalla oli mielenterveyden häiriö tai sydän- ja verisuonisairaus.

YLI 90 prosenttia työuraeläkkeen saajista on miehiä. Tilastot osoittavat myös, että naisten hakemuksia hylätään useammin kuin miesten.

Useimmiten hylkäyksen syynä on se, että tehtyä työtä ei pidetty riittävän raskaana tai sen raskautta ei voitu osoittaa. Miehillä tämä oli hylkäävän päätöksen perusteena 73 prosentissa ja naisilla 79 prosentissa tapauksista.

Ero naisten ja miesten välillä voi johtua monesta syystä.

-  Naisten voi olla vaikeampi todistaa ammattinsa raskautta. Esimerkiksi miesvaltaisilla aloilla, kuten prosessiteollisuudessa, saattaa olla enemmän tietoa ja tukea työuraeläkkeen hakemiseen. Niitä voivat tarjota muun muassa ammattiliitot ja työterveyshuolto, taustoittaa Riekhoff.

Hakemukseen pitää liittää lääkärinlausunto ja työnantajien kuvaukset töistä.

-  Tiedetään, että naiset vaihtavat työpaikkaa useammin kuin miehet. Siksi heidän voi olla vaikeampi kerätä tarvittavia tietoja työuransa varrelta.

TYÖN rasittavuutta arvioidaan fyysisillä perusteilla, kuten rasittavilla työliikkeillä ja työasennoilla sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön tai lihasten voimakkaalla kuormittumisella.

Työuraeläkkeen kriteereihin sisältyy kuitenkin myös henkinen rasittavuus. Se voi olla esimerkiksi työskentelyä vuorovaikutteisessa työssä, joka on erityisen vaativaa ja aiheuttaa poikkeuksellista henkistä kuormitusta.

Kriteereihin kuuluvat myös jatkuva varuillaan olo, erityistä tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät tai ilmeinen väkivallan uhka.

Julkisella puolella tällaiset edellytykset voivat täyttyä esimerkiksi vankeinhoidossa tai vaativassa sosiaalisessa työssä, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen Eläkevakuuttaja Kevasta.

-  Suurin osa hakijoistamme kuitenkin perustelee hakemustaan fyysisellä rasituksella. Aika usein saamme myös hakemuksia, joissa vedotaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen rasittavuuteen.

Riekhoffin mukaan yleisesti ottaen näyttää siltä, että eläkepäätöksissä korostuu työn fyysinen raskaus.

TUTKIMUSLAITOS Laboren mukaan odotuksena oli, että työuraeläkkeelle siirtyisi pari tuhatta henkilöä vuodessa. Toisin kävi, sillä eläkettä saavien määrä on reilusti pienempi.

-  Näyttää siltä, että koska kriteerit ovat tiukat ja hakuprosessi vaativa, kyseessä ei ole helppo reitti pois työelämästä, Riekhoff pohtii.

Työuraeläkkeen hakeminen on monivaiheista ja vaatii kattavaa dokumentaatiota.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva käsitteli viime vuonna noin sata hakemusta työuraeläkkeestä. Merja Paananen kertoo, että luku on noussut vuosittain, mutta jää edelleen pieneksi verrattuna muihin eläkemuotoihin.

Myös hän mainitsee tiukat kriteerit, kun arvioidaan työn aiheuttamaa rasitusta ja kuluttavuutta.

-  Työn on myös pitänyt olla koko ajan päätoimista, aivan työuran loppuun saakka. Jos henkilö on työuransa lopulla esimerkiksi jäänyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja osa-aikatyöhön, työn ei katsota olleen päätoimista.

TIUKKOJEN kriteereiden takia moni hakemus hylätään, Kevassa noin 75 prosenttia vuosina 2023-2024.

-  Noin puolelle voidaan kuitenkin myöntää osatyökyvyttömyyseläke. On hakijasta kiinni, ottaako hän sen vastaan, Paananen kertoo.

Hän mainitsee, että työuraeläkkeessä ei oteta huomioon tulevia vuosia ennen vanhuuseläkettä. Tässä se eroaa työkyvyttömyyseläkkeestä. Siinä lasketaan mukaan tulevan ajan eläkeosa, joka henkilölle kertyisi, jos hän voisi vielä jatkaa työntekoa.

Vanhuuseläkeiän nousu voi kuitenkin lisätä työuraeläkkeen suosiota, Riekhoff arvioi. Hänen mukaansa myös eläkkeen maksuajan pidentyminen ja parempi tietoisuus eläkkeestä voivat kasvattaa sen käyttöä.

-  Vaativa hakumenettely voi kuitenkin tarkoittaa, että eläkettä hakevat vain tietyt ryhmät. Esimerkiksi suurilla työpaikoilla voi olla tarjolla enemmän tietoa ja tukea hakuprosessiin.

Myös Paananen arvelee, että työuraeläke lisää suosiotaan, mutta tiukkojen kriteerien takia siitä ei välttämättä tule mitään massaeläkettä.

Riekhoff huomauttaa, että työuraeläkkeseen ei koskettu uusimmissa neuvotteluissa eläkeuudistukseksi.

-  Sen poistamista ei ole siis harkittu. Myöskään myöntämiskriteereihin ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä muutoksia.

Tarja Repo / STT