Hätähuuto parlamentista: Kohta loppuvat lastentarhanopettajat, jos vain kandeja valitaan

Kuva: Kari Hulkko
Lastentarhanopettajat uhkaavat käydä vähiin, pelkää kansanedustaja Marja Tolppanen (sd.).

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vastustaa sosionomikoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työpaikkojen kohdentamista vain kandeille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan varhaiskasvatuksen opetustehtäviin voisi jatkossa pätevöityä vain kasvatustieteellisellä yliopistokoulutuksella.

– Sosionomit halutaan rajata pois opetustehtävistä, koska kyseessä on sote-alan tutkinto, joka ei asetu koulutusjatkumolle, Tolppanen sanoo.

Varhaiskasvatuksessa lasten ja perheiden etu on se, että lastentarhanopettajia valmistuu sekä ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista.

–  Lastentarhanopettajien pätevyyden saadakseen, sosionomien on suoritettava vähintään 60 op:tä varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan opintoja. Tämä opintopistemäärä ylittyy monella reilustikin. Varhaiskasvatuksen kentällä sosionomit ovat olleet kysyttyjä ja arvostettuja lastentarhanopettajia sekä päiväkotien johtajia, Tolppanen huomauttaa.

Sosionomeilla on vahvaa kasvun tukemisen ja palvelujärjestelmän osaamista sekä osaamista tukea ja ohjata lapsia ja perheitä ongelmatilanteissa oikeiden palveluiden piiriin.

– Lisäksi sosionomeilla on osaamista ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja taitoa puuttua ja tukea lapsia ja perheitä vaikeissa elämäntilanteissa. Perhetyö on yksi vahvimmista sosionomien osaamisalueista, mitä myös tarvitaan varhaiskasvatuksen tehtävissä, Tolppanen toteaa.

Tolppasen mukaan sosiaalialan korkeakoulutettuja lastentarhanopettajia tarvitaan jatkossakin varhaiskasvatuksessa. Vanhan lastentarhanopettajaopiston suorittaneiden lastentarhanopettajien eläkepoistuma on vuoteen 2030 mennessä lähes 5 000. Samaan aikaan sosionomien eläkepoistuma on vajaa 1000.

– Vuonna 2014 valmistuneista lastentarhanopettajista sosionomeja oli 65% ja kandeja 35%. Työmarkkanatilanne on se, että sosionomeja ei voida sysätä pois lastentarhanopettajien tehtävistä. Osaamisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta tilanne ajautuisi kriisiin.

Aloituspaikkojen lisäyksellä OKM yrittää ajaa lastentarhanopettajien kelpoisuuksien kohdentamista vain varhaiskasvatuksen kandeille, vaikka molemmat ovat päteviä.

–  Tämä linja vaarantaa koko varhaiskasvatuksen. Se on kiristävää eikä joustavoittavaa kuten hallitusohjelmassa on linjattu, Tolppanen huomauttaa.

Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä sosionomikoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työpaikkojen säilyttämiseksi.

Keskustelua aiheesta

”Bluffi” – Touko Aalto jyrisee kokoomukselle: ”Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto arvostelee kovin sanoin sote-uudistusta blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa kokoomuksen ”bluffi” on viimeistään nyt paljastumassa.

”Uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa ja hyödyn keräävät isot terveysfirmat.”

Aalto huomauttaa, että jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit varoittivat kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa.

”Suurille terveysfirmoille on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.”

Aalto sanoo, että kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla ja vielä niin, että muu eduskunta ja asiantuntijat sivuutetaan.

”Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.”

AVAINSANAT

Haatainen Ylen vaalikeskustelussa: ”EU on suurin rauhanprojekti”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kahdeksan presidenttiehdokasta keskusteli torstaina ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ensimmäisessä Ylen vaalikeskustelussa. Kuvassa presidentinvaaliehdokkaat Nils Torvalds, Tuula Haatainen, Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto.

Ylen torstai-illan presidenttitentissä käsiteltiin muun muassa EU:n avunantolauseketta, Suomen mahdollista avunantoa kriisitilanteissa ja puolustusyhteistyötä.

Tentin aikana puhuttiin myös suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen ja kansanäänestyksen järjestämiseen asiassa.

– En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluan korostaa, että se on Suomen oma tahtotila ja päätös – kukaan ei määritä sitä Suomen puolesta, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen linjasi.

– Miksi meidän pitäisi muuttaa liittoutumattomuuden tilaa, jonka olemme pystyneet sotien jälkeen ylläpitämään? Rauha ja vakaus täällä Itämeren alueella. Olen varma, että Suomi pystyy nykyisessä liittoutumatomuuden roolissa parhaiten myös tätä vakautta edistämään.

Keskustelussa Haatainen painotti EU:n merkitystä rauhan ja vakauden turvaajana.

– EU on maailman suurin rauhanprojekti, hän korosti.

– Se on saaanut valtavasti kehitystä eteenpäin aikaiseksi. Ja Suomi pienenä maana on todella riippuvainen tästä vientialueesta.

Haatainen linjasi, että me olemme eurooppalaisia ja sitoutuneet EU:n arvoyhteisöön. Hän haluaa Suomen olevan eturintamassa kehittämässä EU:ta.

Haataisen mukaan EU:n pitää tunnistaa suurimmat turvallisuusuhat, joita ovat muun muassa ympäristökysymykset ja eriarvoistumiskehitys.

– Euroopan unioni voi monella tavoin vahvistaa myös sosiaalista ulottuvuuutta. Siten, että esimerkiksi vähentää nuorisotyöttömyyttä. On monia asioita, joita voitaisiin tehdä paljon paremmin, hän sanoi.

Haatainen antoi kritiikkiä myös Pekka Haavistolle.

Keskustelussa SDP:n presidenttiehdokas haastoi vihreiden Pekka Haaviston näkemystä Nato-kansanäänestyksen riskeistä.

Haavisto on muuttanut aiemman myönteisen suhtautumisensa kansanäänestykseen kielteiseksi. Ulkoisen vaikuttamisen riskin vuoksi.

– Suomesta voisi tulla laboratorio, Haavisto perusteli.

Haatainen antoi kritiikkiä Haavistolle: ei kansanäänestystä voi jättää tekemättä siitä syystä, että meihin mahdollisesti yritettäisiin vaikuttaa.

– Minusta perustelu on väärä. Sillä perusteella voisimme perua lähes kaikki vaalit, hän kommentoi.

Samalla Haatainen piti tärkeänä, että kansalaisten tieto-taitoa tunnistaa valeuutiset parannetaan.

– Siihen pitää vaikuttaa, että esimerkiksi hybridivaikuttaminen voidaan taittaa.

Vihreiden presidenttiehdokas ei ollut mukavuusalueellaan vastatessaan Nato-kansanäänestyskantaa koskeneeseen kritiikkiin.

Keskustelun erikoisin episodi oli, että ehdokas Paavo Väyrynen oli tuonut studioon omia kirjojaan ja sai niitä tässä yhteydessä hövelisti mainostaa. Väärään aikaan, väärässä paikassa.

Olkoon ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta, kun vaalitentissä yksi ehdokas jakelee omistuskirjoituksella hengentuotteittaan muille ehdokkaille. Herätys, Yle.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

Tänään äänestetään: 4,7% vai 5,5% – keskustan epävarmat kansanedustajat ratkaisevat?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaksi 4,7:ää. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen kertoi valiokunnan päätöksestä medialle eilen eduskunnassa.

Eduskunnassa eletään tänään jännittäviä hetkiä, kun kansanedustajat pääsevät äänestämään kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentista. Hallitus esittää prosentin nostamista 5,5:een nykyisestä 4,7 prosentista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta vastusti mietinnössään hallituksen esitystä. Se pitäisi nykyisen prosentin ennallaan.

Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan valiokuntakuulemisissa oli hyvin laaja tuki nykyiselle prosenttirajalle kansanterveydellisistä syistä.

Kolme valiokunnan jäsentä jätti mietintöön kuitenkin vastalauseen, jossa rajaksi ehdotetaan hallituksen esittämää 5,5 prosenttia. Ehdotuksen takana ovat Sari Sarkomaa (kok.), Sari Raassina (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Äänestyksestä EU:n huippukokouksen vuoksi poissa oleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi eilen, että äänestyksestä tulee tasainen. Hän itse äänestäisi hallituksen esityksen mukaisesti eli nostaisi prosenttirajaa, mutta keskustaedustajien mielipiteet asiasta jakautuvat.

Hallituspuolueista kokoomuksen ja sinisten ryhmissä vain muutamat edustajat vastustavat prosenttirajan nostoa. Keskustassa vastustajia on paljon enemmän, ja puolueen epävarmat edustajat pitkälti ratkaisevat äänestyksen kohtalon.

Alkoholivero prosenteista kiinni.

Hallituspuolueet ovat aiemmin sopineet, että alkoholiveroa kiristetään 100 miljoonalla eurolla, jos kaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisprosentti nousee. Jos prosentti pysyy ennallaan, rahat pitänee löytää muualta.

Lopullisesti alkoholilaki hyväksytään ensi viikolla, mutta sen läpimeno on käytännössä varmaa, koska hallitus on yksimielisesti esityksensä takana.

Alkoholilaki tulee voimaan maaliskuun alussa, mutta siihen kuuluvat juomasekoitusten vähittäismyynti sekä ravintoloiden aukioloajat vapautuvat jo vuoden alussa.

Sanna Nikula, Mikko Isotalo–STT

”Me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta” – Etämyynti-vääntö valvotti eduskuntaa – oppositio syyttää hallitusta Alkon aseman vaarantamisesta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perjantain puolelle reippaasti venynyttä alkoholilain lähetekeskustelua eduskunnassa hallitsi kysymys alkoholin etämyynnistä eli sen tilaamisesta ulkomailta niin, että etämyyjä lähettää tai kuljettaa alkoholin Suomeen.

Oppositio haluaisi säätää alkoholilain pykälään etämyynnin kiellon. Myös perustuslakivaliokunta on tukenut asiaa.

Hallituksen esityksessäkin etämyyntikielto jossakin käsittelyn vaiheessa luki. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti hallituksen edustajien voimin, että kielto lukee vain lain perusteluissa.

Etämyyntikiellon takana oppositiossa nähdään vielä isompi huoli, sen puuttuminen voisi johtaa Alkon monopolin murtumiseen.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) totesi, että hallitus on luomassa Suomeen oikeudellisesti epäselvän tilanteen, joka voi houkutella testaaman suomalaista lainsäädäntöä ja sitä, miten se suhtautuu etämyyntiin.

Harakka muistutti, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisesta teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi.

– Kun te haluatte ottaa tämän valtavan riskin ja vaarantaa Alkon aseman, millä te perustelette tämän valtavan kiireen, Harakka sanoi ja viittasi siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö alkoholilaista valmistui tänään eli samana päivänä, kun eduskunta alkoi jo keskustella asiasta.

Rinne varoitti: Epäselvä tilanne voi johtaa vahingonkorvausvastuisiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kävi hänkin juristina etämyyntiä läpi oikeusnäkökulmasta.

Hän nosti esiin muutoinkin paljon keskustelussa näkyneen Visnapuu- tai Alkotaxi-oikeustapauksen. Siinä hovioikeus katsoi, että Väkevien juomien etämyynnin ei tarvitse olla sallittua Alkon monopolin vuoksi.

Rinne katsoi, että nyt hallitus on viemässä Suomea sellaiseen oikeustilaan, jossa etämyyntiä järjestämään pyrkivän asiakkaan näkökulmasta hän sanoisi juristina, että nyt pitäisi hakea korkeimmasta oikeudesta purku, jos valitusluvan hakemusaikaa ei enää ole.

Rinne muistutti, että jos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), kuten tämä salissa lupasi, käynnistää nyt työryhmän pohtimaan etämyynnin lainsäädäntöä, syntyy myös riski, että epäselvä oikeudellinen tilanne johtaa etämyynnin leviämiseen ja markkinan aukeamiseen selvityksen aikana.

– Se johtaa oikeusriitoihin ja saattaa johtaa merkittäviin vahingonkorvausvastuisiin investointien näkökulmasta, Rinne sanoi – ja tämä tapahtuisi siis siinä tapauksessa, ettei lainsäädäntö laiteta samoin tein kuntoon eli jos etämyyntiä ei kielletä pykälätasolla alkoholilaissa.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi sanoi pitävänsä Rinteen kuvaaman riskin realisoitumista todennäköisenä. Rinteen tavoin hän toivoi sen vuoksi, että myyntikielto kirjattaisiin jo nyt samoin tein lakiin.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula katsoi, että jo hovioikeudessa käsitelty oikeustapaus nojaa voimassaolevaan lainsäädäntöön ja totesi, että siinä etämyyntiasiakin on siinä käsitelty. Oikeuden päätös ei siis käytännössä murra etämyyntikieltoa.

– Se ei ole lainvoimainen, Harakka kailotti Rehulalle salissa kaksi kertaa.

”Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää?”

Ministeri Annika Saarikko tulkitsi eduskuntakeskustelua todeten, että Suomessa on voimakas halu ja tahto puolustaa Alkon monopolia. Hän sanoi suhtautuvansa myös Alkon omistajaohjauksesta äärimmäisen vakavasti monopolin säilyttämiseen.

Rinne kiitti kannasta, mutta piti kiinni siitä, että Alkon yksinoikeus voi lähteä leviämään hallituksen vaatiman epäselvän lainsäädännön takia käsiin.

– Nyt jos joku ulkomaalainen kuuntelee tätä keskustelua ja lopputulos on, että tämä esitys hyväksytään ilman sitä kieltoa (etämyynnin kieltoa), se johtaa käytännössä siihen, että me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta, Rinne sanoi.

Ministeri Saarikko myönsi eduskunnassa, että etämyynnin kiellon poisjäännin taustalla ovat myös hallituksen poliittiset erimielisyydet.

Kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ettei ole vaikea arvata, mikä taho on ollut asiaa jarruttamassa ja viittasi kokoomukseen.

– Ihmettelen, kun tätä alkoholilain kokonaisuusuudistusta on monta vuotta valmisteltu ja ministeriön pätevät virkamiehet ovat virkavastuulla tämän pykälän sinne valmistaneet, mikä estää ettei sitä voitaisi tässä käsittelyssä hyväksyä, Räsänen sanoi etämyyntikieltoon viitaten.

– Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää kun se näin kiireessä haluaa viedä tätä lakia eteenpäin? kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi.

”Kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Anneli Kiljusen mukaan kenellekään valiokunnan jäsenelle ei jäänyt epäselväksi, kuka alkoholilain käsittelyä eduskunnassa ja valiokunnassa ohjaa.

– Se on selkeästi kokoomus. Siltä osin, kun me esimerkiksi yritimme saada näihin asioihin muutoksia, kokoomus muistuttaa meitä monta kertaa siitä, että tämä on hallitusohjelmassa sovittu, kirjan mukaan mennään ja mitään muutoksia ei tehdä. Sen seurauksena ei saatu aitoa käsittelyä eikä myöskään pykälälle 32 saatu todellista asiantuntijakuulmeista aikaiseksi.

Pykälä 32 käsittelee alkoholijuomien maahantuontia.

– Kiistaton tosiasia on se, että jättämällä pykälästä pois etämyyntimääräykset, syntyy tilanne, jossa etämyyntilupia ei enää tarvita, eikä muuta kuin panee kaupan päälle Suomen rajojen ulkopuolella ja lähtee myymään tänne, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kuvasi hallituksen toiminnan odotettavissa olevia seurauksia.

– Toinen asia mikä on tullut selväksi on, että tahtipuikkko täällä käyttää kokoomus. Mutta kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu, ja raskas vastuu. Te olette nyt viemässä sellaista päätöksentekoa eteenpäin, jonka seurauksia ei ole eduskunnalle avoimesti kerrottu, Heinäluoma jatkoi.

”Heeeii, edustaja Wallinheimo.”

Myös hallituspuolueiden kansanedustajat ottivat yhteen salissa. Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi pohjoismaisia alkoholimonopoleja, hän tuli Tanskaan, jossa sitä ei poikkeuksellisesti ole.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huuteli Heikkisen puheenvuoron väliin.

– Heeeii, edustaja Wallinheimo, tarkoittaako tuo teidän huutelu, että te vastustatte Alkon monopolin suojaamista, tämä sai Heikkisen kysymään.

Wallinheimo totesi, että lähtökohtana hallituksen neuvotteluissa on ollut, että Alkon monopoli säilyy. Samalla hän kuitenkin kehui myös Tanskan mallia.

– Tämän keskustelun jälkeen on tullut hyvin selväksi, että ei parane kyllä yhtään ihmetellä minkä takia hallituksella on ollut vaikeuksia vähän muussakin lainsäädännössä, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen summasi salin tapahtumia.

Myöhemmin Hannakaisa Heikkinen syytti Wallinheimoa jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten ”häpäisemisestä”.

– On hyvin vaikea luottaa, että poliittiset erimielisyydet häviävät sen jälkeen kun nuijaa kopautetaan hyväksymällä tämä, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi.

”Ja sehän kaatuu.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tulkitsi edustaja Wallinheimon puheenvuoron tuoneen ilmi, että kokoomus haikailee Tanskan mallia, jossa ei ole alkoholimyyntimonopolia.

– Siinä mielessä tämä on ollut hyvin valaiseva keskustelu. Meille on käynyt ilmi se, että kokoomus ajaa sitä, että Alkon monopoli Suomesta kaatuu ja sehän kaatuu, kun meille tulee tällainen hetki, että meillä ei ole lainsäädäntöä, joka kieltää etämyynnin.

Essayah ilmoitti tulevansa jopa joulun pyhinä töihin eduskuntaan, jotta Alkon monopoli voisi säilyä.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ihmetteli monen muun edustajan tavoin, miksi lain käsittelyä voida siirtää eteenpäin, kun monet asiat ovat niin epäselviä.

Kansanedustajat jäivät perjantaiseen yöhöön jatkamaan puheenvuorojaan.

”Kadonnut pykälä” hämmentää eduskunnan alkoholikeskustelussa – Kokoomuksen Jokinen: Hallituspuolueilla ei omantunnonvapautta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunta käy paraikaa vilkasta keskustelua alkoholilaista. Prosenttikeskustelun rinnalle – eli saako vähittäiskaupassa myydä 4,7-prosenttista alkoholia vai nostetaanko prosentti 5,5:een – on noussut voimakas keskustelu alkoholin etämyynnistä ulkomailta Suomen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö eli hallituspuolueet eivät halunneet säätää etämyyntikieltoa lain pykälään vaan kielto etämyynnille lukee vain lain perusteluissa.

Perustuslakivaliokunta varsin vahvoin sanankääntein katsoi, että asia pitäisi saada pykälään.

Opposition edustajat laajasti haluaisivat säätää etämyynnin kiellon pykälään. Hallituksen esityksen aiemmassa versiossa on ollut pykälään kirjoitettu etämyynnin kielto. Se on kuitenkin tippunut sieltä matkan varrella pois. Tämän vuoksi SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen hämmästeli, missä on ”kadonnut pykälä”.

”Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei.”

Etämyynti-keskustelun taustalla on vielä suurempi huoli siitä, että Alkon monopoli voisi Suomessa murtua, mikäli etämyynti osoittautuisi käytännössä sallituksi.

Kaikki puolueet ovat vakuuttaneet salissa, että Alkon monopolia ei haluta murtaa.

– Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei, Susanna Huovinen sanoi viittaamatta sinänsä mihinkään puolueeseen.

Käytännössä monen opposition edustajan syyttävä sormi osoittaa kohti kokoomusta. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kalle Jokinen vakuutti, että hallituksen esitys ei murra Alkon monopolia.

– Tämä on ainakin kokoomuksen kanta, Jokinen sanoi.

Keskustan Pekka Puska totesi, että keskustan yksiselitteinen kanta on se, että etämyynti on kielletty.

”Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla.”

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma ilmoitti pitävänsä täysin poikkeuksellisena tapaa, jolla hallitus vie alkoholilakia eteenpäin. Parisataasivuinen mietintö on saatu tänään ja se on välittömästi salissa käsittelyssä.

– Joudun ihmettelemään, että mitä tässä oikein pelätään, että tätä pitää yön pimeydessä ajaa läpi tällaisella kiireellä.

Heinäluoman mukaan on tullut täysin selväksi, että lakiesitys ei kiellä etämyyntiä. Heinäluoma siteerasi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa asia hänen mukaansa käy selvästi esille.

– Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla, Heinäluoma jyrisi.

– Jos pykälää ei ole, sadat ja tuhanet yrittäjät eivät tiedä, mitä tehdä.

– Kun perustuslain lausunnon lukee, asia käy erinomaisen selväksi. Siinä sanotaan, että ei voida määrätä rangaistusta asiasta, jota ei ole lailla säädetty. Tässä laissa ei kielletä alkoholin etämyyntiä. Tämän jälkeen tulee valtaisa joukko yrittäjiä, jotka lähtevätä yrittämään sitä, Heinäluoma sanoi ja muistutti perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan etämyynnin kielto pitäisi säätää lakiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi asettavansa alkuvuodesta työryhmän joka selkiyttää etämyyntiin liittyvät pykälät. Asiassa pitää huomioida muun muassa verotukseen, valvontaan ja tullaukseen liittyvät seikat. Hänen mukaansa Alkon monopoli säilyy Suomessa.

”Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin?”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli hänkin huolissaan Alkon monopolin säilymisen puolesta.

Heinäluoman tavoin hän totesi, että on käynyt selkeästi esiin, että etämyynti tulee hallituksen esityksen seurauksena sallituksi ja on erittäin iso riski, että Alkon monopoli menetetään.

– Se on kansanterveyden näkökulmasta erittäin tuhoisaa. Miksi pykälää ei voi sisällyttää lakiin ja poistaa tätä ongelmaa. Hyväksykää, että tämä on vaarallinen asia, joka pitää hoitaa kerralla kuntoon, Rinne sanoi.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi, että jos hän olisi ulkomailla toimiva alkoholikauppias tai viininmyyjä, sinä hetkenä kun eduskunta päättää alkoholilaista, hän investoisi ja alkaisi käydä kauppaa Suomeen.

Harakka jatkoi, että jos tämä ulkomainen yrittäjä haastettaisiin oikeuteen, hän menestyisi vetoamalla siihen, ettei laissa olisi kielletty etämyyntiä.

– Ja näin hyvät herrat ja naiset, Alkon monopoli on murrettu. Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin, miksi Alkon asema asetettiin kyseenalaiseksi?

”Näin ei kuitenkaan ole.”

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi aiemmin Demokraatille, että kokoomus onkin yllättäen sitä mieltä, että halituspuolueiden kansanedustajilla ei olekaan omantunnonvapautta päättää kannastaan alkoholiprosenttiin. Kaikkien on äänestettävä 5,5 prosenttia nykyisen 4,7%:n sijaan.

Nyt kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen vahvisti asian salikeskustelussa.

– Toinen virheellinen tieto, jota täällä on toistettu on se, että että hallituspuolueet olisivat sopineet, että tässä käyttäytymisessä on vapaat kädet tai omantunnon vapaus. Sitä on tiedotusvälineissäkin ollut tätä tietoa. Näin ei kuitenkaan ole.

Jokinen viittasi 20.6. tiedotusvälineille annettuun hallitusryhmien sopimusneuvottelutulokseen.

– Siinä tästä kohdasta lukee, että tiedostetaan, että jollain edustajilla on ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5%-tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Tässä ei mainita mitään vapaista käsistä eikä omastatunnosta, Jokinen sanoi.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) totesi, että kokoomuksesta on tullut eduskunnan johtava kurinpitopuollue. Hän viittasi Jokisen sanoihin ja sanoi, että hänen urallaan joku olisi niin rehvakkaasti sanonut, ettei omantunnonvapautta eli vapaita käsiä ole.

Gustafsson sanoi, että hänelle asia avautuu lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Hän jatkoi pitkän uran aikana kokeneensa, että uskontoon, ydinvoimaan ja alkoholiin liittyvät asiat ovat omantunnon kysymyksiä.

– Miksi näin kovat piippuun kokoomus!

Salista on kuultu myös hämmästelyjä siitä, missä ovat muut ministerit. Annika Saarikko puolustaa tällä hetkellä yksin hallituksen esitystä salissa, mistä hänelle on annettu kiitosta oppositiopuolueiden parista.

Alkoholin etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa yksityishenkilö tilaa ulkomailta alkoholia, jonka lähettäminen myyjä tai joku tämän puolesta järjestää.

Uutista täydennetty muutamaan kertaan täysistunnon kuluessa.