– On ihan pakko sanoa, että Alexander Stubbin elämäkerran tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuus vie minulta lopullisesti uskon ko. palkinnon merkittävyyteen. Minulla on sellainen intuitiivinen käsitys, että Karo Hämäläinen voisi olla ihan kelpo kirjailija, mutta ei se kyllä nyt riitä. Tulee sellainen olo, että 40 vuottani kulttuurityöläisenä ja uskoani suomalaisen kulttuurin voimaan litataan perin juurin lokaan. Ei tällaista saisi ihan oikeasti tehdä, Kantokorpi toteaa.

Päivityksessään hän myöntää suoraan, että ei ole edes lukenut kirjaa. Alex-nimisen elämäkerran ovat kirjoittaneet Stubb ja Hämäläinen yhdessä.

– Mikä tahansa mädättäjistä, loisista ja tuhohyönteisistä asiallisesti kirjoitettu luonnontieteellisesti kestävä teos kertoisi minulle maailmasta paljon enemmän kuin tämä kirja, jota en todellakaan aio koskaan elämässäni lukea. Sen verran arvokasta jäljellä oleva aikani on, hän kuittaa.

Demokraatti tavoitti tänä iltana Otso Kantokorven kommentoimaan Facebook-päivitystään.

Onko usko Tieto-Finlandian merkittävyyteen on mennyt?

– Enhän minä nyt oikeasti uskoa ole menettänyt, sehän on tietenkin retoriikkaa. Mutta kyllä se järkkyi, ehkä hieman.

Kantokorpi laajentaa perspektiiviä. Kyse ei olekaan vain Stubbin kirjasta, vaan koko Tieto-Finlandian kuudesta ehdokkaasta. “Koko nipusta”. Taidekriitikko on kiinnittänyt huomiota siihen, että palkintoehdokaskirjojen tekijät ovat järjestään toimittajia.

– Olen itsekin toimittaja, mutta koen että tuossa palkinnossa sivuutetaan tutkijat kokonaan.

Kantokorpi painottaa, että tutkijoilta tulee koko ajan hienoja kirjoja.

Kantokorven mielestä nyt ehdolla oleva kirjat ovat “alennustila koko historiaan nähden”.

Otso Kantokorpi itse oli Tieto-Finlandian esiraadissa 2008 mukana.

– Näin silloinkin tarjonnan kirjon. Se oli ihan häkellyttävä jopa luonnontieteisiin saakka. Kirjat oli saatettu kielelle, jota meikäläinenkin saattoi lukeea. Se oli järisyttävää. Mutta nuo (tämän vuoden ehdokkaat) ovat ohimeneviä kaikki. Minusta tämä on sivistyksen aliarvioimista. Eikä se ole Stubbista kiinni, ihan sama jos se olisi Väyrynen tai Vanhanen. Kulttuurinen merkittävyys ei voi muistelmakirjalla olla sitä luokkaa että se edes kuuluisi porukkaan.

– Tutkijat ovat täysin poissa. Ilmastomuutoskirjakin on toimittajaopiskelijoiden tekemä. Se niistä on ehkä se, jonka pitäisi palkinto saada, jos minulta kysyttäisiin.

Hanna Nikkasen ja työryhmän Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken -kirja sai jo hiljattain huomiota tultuaan valituksi Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.

Kantokorpi itse on Vasemmistoliiton varavaltuutettu Helsingissä. Kyse ei Stubbin kirjan tai muiden Tieto-Finlandia-ehdokkaiden arvostelussa ole nyt kuitenkaan hänen mukaansa politiikasta.

– Tämä ei ole poliittinen asia oikeasti lainkaan, ihan sama vaikka se olisi Paavo Arhinmäen (vas.) muistelmat haamukirjoittajan kirjoittamana. En ihan oikeasti voi ymmärtää, miten sellainen (Stubbin kirja) voi edes päätyä tuolle pöydälle. Ensi vuonna niitä ei kukaan muista.

Kantokorpi painottaa, että sinänsä elämäkertoja vastaan hänellä ei ole mitään, jos ne on kirjoitettu merkittävistä henkilöistä. Kun Kantokorpi 2008 oli Tieto-Finlandia esiraadissa, hänen suosikkinsa oli Toivo Kuula -elämäkerta.

– Poliittiset muistelmat ovat jo lajityyppinä sellainen, että ei se yksinkertaisesti – jos miettii painoarvoa – niin se on hyvin subjektiivisesti värittynyttä menestystarinaa ja inhimillistä kosiskelua. Jos oikeasti paneutuu ja kirjoittaa elämäkerran, jostakin merkittävästä henkilöstä, sillä voi olla merkitystä ja se on aivan eri tilanne. Esimerkiksi Tawastjerna taisi saada Sibelius-elämäkerrastaan Tieto-Finlandian.

Tieto-Finlandian saajan valitsee tänä vuonna toimittaja Matti Rönkä.