Gazaan suhtautuminen jakaa näkemyksiä etenkin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n sisällä. Isoista EU-maista on sama tilanne esimerkiksi Saksassa, missä on paljon vastustusta kahden valtion mallille.

Europarlaamentaarikko Eero Heinäluoma (S&D) pitää kestämättömänä tilannetta, jossa EU suhtautuisi eri säännöillä Ukrainaan ja Gazaan. Tämä söisi EU:n kansainvälistä uskottavuutta.

– EU:n uskottavuuden kannalta ei ole muuta mahdollisuutta kuin tuomita Israelin hyökkäyssota Gazassa samalla tavalla kuin Venäjän toimet Ukrainassa.

Heinäluoma pitää EPP:n toimintaa lyhytnäköisenä. Hän uskoo, että moni yritysvastuuseen tai vihreään siirtymään jo panostanut yritys kokee tulleensa höynäytetyksi, kun pelisäännöt yllättäen muuttuvat.

– Ympäristö- tai henkilöstövastuun hyvä hoitaminen on yrityksille selvä kilpailuetu. Meillä on jo paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka kärsivät siitä, että aikaisemmat EU-päätökset pannaan mankeliin.

– Jos yritysten yhteiskuntavastuuta kevennettäisiin ja virtaviivaistettaisiin, niin olennainen kysymys on, säilyykö enää edes yhteiskuntavastuun tärkeä perusajatus, Heinäluoma pohtii.

EU-HISTORIAN vaikeimmat, Heinäluoma arvioi parlamentin tulevia neuvotteluja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, pitkän aikavälin budjetista. Nykyinen rahoituskehyskausi päättyy 2027.

– Kyllä neuvotteluissa pöly nousee, mutta uskon kompromissin lopulta löytyvän, Heinäluoma sanoo.

Hän pitää neuvotteluissa olennaisena, miten raha kerätään ja etenkin miten se käytetään.

Heinäluoma toivoo, että seitsemän vuoden rahoituskehyksessä huomioidaan Ukrainan sodasta eniten kärsiviä alueita. Puolustuksen rahoituksesta ja sen tarpeellisuudesta on EU:n sisällä erilaisia näkemyksiä, sillä sota tuntuu erilaiselta EU:n itärajalla kuin vaikka Ranskassa tai Espanjassa.

Myös Suomella on rahanjaossa paljon pelissä. Heinäluoma odottaa kompromissivalmiutta ja yhteistä näkemystä myös Suomen hallitukselta ja eduskunnalta. Jos neuvottelut EU:n uudesta rahoituskehyksestä venyvät vuoden 2027 kesään, on Suomessa tuolloin jo uusi hallitus, jolle kansalliset päätökset rahoituskehyksestä kaatuvat.

Heinäluoma pitää tärkeänä, että Orpon halllitus aloittaisi ajoissa keskustelut opposition kanssa, jotta löytyy yhteinen kansallinen linja Suomen esityksestä neuvotteluihin.

– Se olisi aika kestämätön ja vaikea tilanne, jos uusi hallitus joutuisi muuttamaan nykyisen hallituksen jo tekemiä ratkaisuja. EU:lle tehtävän esityksen muuttaminen on vaikeaa, jos Suomi on edennyt siinä jo pitkälle. Tällainen ongelma voisi koskea esimerkiksi Itä-Suomen tukia eli miten niitä on saatu ennen eduskuntavaaleja etenemään.

RAHOITUSKEHYSNEUVOTTELUISSA on kyse valtavista summista. Vuosien 2021-2027 rahoituskehyksen yhteenlasketut varat ovat yli 2 000 miljardia euroa.

Seuraavan rahoituskauden isoja kysymyksiä ovat muun muassa EU:n puolustuksen ja vihreän siirtymän rahoitus sekä vastaaminen Trumpin aiheuttamaan talouden epävarmuuteen. Seuraavalla kaudella alkaa myös korona-ajan elvytysrahojen takaisinmaksu.

Heinäluoma pitää selvänä, että EU:n tehtävien lisääntyessä pitää myös rahoitusta lisätä. Tilannetta mutkistaa, että monessa EU-maassa rahalaarin pohja jo näkyy.

Heinäluoma ei kannata EU:n jäsenvaltioiden maksuosuuksien nostamista. Hän pitää ainoana kestävänä tienä kehittää ja kasvattaa EU:n omia tuloja sekä tehostaa rahankäyttöä.

Heinäluoma muistuttaa ”yhdestä megaluokan vielä käyttämättömästä tulolähteestä” eli rahoitusmarkkinaverosta. Siitä on EU-tasolla puhuttu pitkään ja päätöksiäkin veron valmistelusta on tehty.

– Yksikään jäsenmaa ei yksin pysty tehokkaasti verottamaan rahoitusmarkkinoita. Tämä myös on ainoa sektori, joka on yhteiskunnassa muita alhaisemmin verotettu. Rahan liikuttajien suuren vaikutusvallan takia vero ei ole edennyt. Rahoitusmarkkinoilla promillen kymmenysosillakin saadaan suuria verotuottoja.

EU-PARLAMENTIN päätöksentekoa on tällä kaudella halvaannuttanut heikentynyt yhteistyö EPP:n ja viime kaudella sen kanssa niin sanotun suuren koalition muodostaneen S&D:n ja keskustaryhmien välillä.

Skismaa aiheuttaa myös muun muassa EPP:tä johtavan Manfred Weberin ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin (EPP) näkemyserot.

Heinäluoman mielestä parlamenttia suurempi ongelma on, että EPP:llä on vaikeuksia tehdä yhteistyötä myös toimeenpanevan ja lainsäädäntöä ehdottavan Euroopan komission kanssa.

– Yhteistyön toimivuus on kiikunkaakun tai vähintäänkin huomattavasti haasteellisempaa kuin aikaisemmin. Vähitellen on käynyt selväksi, että EPP:llä ei ole halua sitoutua yhdessä tehtyihin päätöksiin.

– Käytännössä tämä tekee päätöksenteosta vaikeammin ennustettavaa, politiikan sisältö alkaa painottua oikeaan laitaan ja EU:sta voi tulla aikaisempaa heikompi, Heinäluoma summaa tilannetta.