Tänään hyväksymällään oma-aloitemietinnöllä parlamentti ohjaa Euroopan komission tulevaa rahoituskehysesitystä vuosille 2028-2034 ja antaa Heinäluoman mukaan viestin jäsenvaltioiden hallituksille EU-neuvotteluihin valmistauduttaessa.

Heinäluoma korostaa, että EU:n budjetin pitää mahdollistaa puolustuskyvyn vahvistaminen sekä erityinen tuki alueille, jotka ovat muuttuneesta turvallisuustilanteesta eniten kärsineet.

– Tuki unionin itärajan alueille on nyt parlamentin mietinnössä vahvasti mukana. Kolmen vuoden ajan olen ajanut Suomen asiaa parlamentissa, sillä itärajamme on pitkä, sen sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Suomi turvaa tänään käytännössä koko unionin ulkorajaa, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

– Itäisiä rajamaita ei saa jättää yksin vihamielisen Venäjän kanssa. Vahva Suomi ja vahva Itä-Suomi on koko unionin etu.

Heinäluoman mukaan Suomen hallituksen ”pitäisi nyt herätä talviunilta” ja ottaa itärajan tukiohjelman aikaansaaminen EU-vaikuttamisensa painopisteeksi.

– Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa, hän sanoo.

Heinäluoma pitää myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ehdottomana edellytyksenä EU:n varojen saamiselle.

– Tämä koskee sekä nykyistä että tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Oikeusvaltioperiaate on EU:n peruspilareita, eikä rahoitusta voida myöntää maille, jotka eivät sitä noudata. Katseet kohdistuvat nyt ennen kaikkea Unkariin.