Tytär ja isä puivat tällä kertaa muun muassa hallituksen huhtikuista kehysriihtä.

– Sitä minä olen tässä ihmetellyt, kun katson julkista keskustelua, että siinä on yksi mielenkiintoinen piirre. Kehysriiheen valmistautuu Suomessa tasan yksi puolue, Eero Heinäluoma sanailee.

– Näin julkisuutta katsoen, sieltä tulee joka päivä jokin vaatimus, mitä kehysriihessä pitää tehdä.

– Se varmaan kertoo, että keskustassa on paljon paineita… Keskustalla on jostain syystä tavaton paine kasata paineita myös julkisesti kehysriiheen. Huomaan, että se liittyy erityisesti myös työmarkkina-asioihin, koska heidän ykkösvaatimuksensa on työehtosopimustoiminta-asia.

Heinäluoma nostaa myös esille Suomen Keskustayrittäjien juuri julkituodun vaatimuksen. Siinä hallitukselta halutaan työmarkkinauudistusta, joka siirtäisi työnteon ehdoista sopimista työpaikkatasolle.

Heinäluoma vertaa tätä keskustan 1990-luvun lopun vaateisiin työreformista ja toteaa näyttävän siltä, että työehtosopimusten yleissitovuudesta halutaan keskustan suunnasta eroon.

– Kummallisen hiljaista on ollut demaripuolella, mitä te demarit oikein siellä ajattelette? Onko tämä nyt niin, että keskusta hoitaa tämän julkisuuden ja te hoidatte päätöksenteon? Eero Heinäluoma haastaa Eveliina Heinäluomaa.

Eveliina Heinäluoma nostaa tällä kohtaa esiin muun muassa varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malmin (sd.) vahvaa roolia työelämäasioissa.

– Hänellähän on vahva teollisuus- ja duunaritausta. Hän tuntee paikallisen sopimisen ja myös sen nurjan puolen eli työnantajan sanelulinjan erittäin hyvin, kun hän on ollut pääluottamusmiehenä Imatralla.

Eveliina Heinäluoma katsoo silti hänkin, että demarien pitäisi olla enemmän aktiivisena näissä kysymyksissä omine kantoineen.

– Tässähän käydään kuitenkin kevät hyvin pitkälti hallituksen puoliväliriihikeskustelua. Totta kai julkisuuden kauttahan luodaan myöskin odotusarvoa, mielikuvia ja tilannekuvaa. Toivon, että myöskin demarit ovat odotusarvon luomisessa mukana, hän sanoo.

Eveliina Heinäluoma kavahtaa keppilinjaa, jossa heikennettäisiin työehtoja tai sosiaaliturvaa.

Eero Heinäluoma muistelee yhä keskusten nykyinen kehysriiheen liittyvä julkisuuden hallinta mielessään Mauno Koiviston puhuneen aikoinaan politiikasta odotusten hallintana.

– Hänhän hallitsi sitä sillä tavalla, että hän veti odotukset alas. Siinäkin on tietty viisaus. Silloin kun lataat kovasti odotuksia, nostat rimaa, jonka yli sinun pitää hypätä. Sitten jos menet hiuksenhienosti yli, se ei ole onnistuminen. Mutta jos menee vähääkään ali, sitten se on iso epäonnistuminen. Keskustaa pitää onnitella. He ovat kyllä omalle kohdalleen panneet korkealle onnistumisen merkin. Mielenkiinnolla seuraan, mitä tulee tapahtumaan, Eero Heinäluoma velmuilee.

Hän jatkaa työreformiajoista 1990-luvun lopulla. Heinäluoma edusti tuolloin palkansaajaliikettä. Hän kuvaa podcastissa, miten hänen tehtäväkseen tuli selittää keskustalle, mitä on yleissitovuus.

Heinäluoma kertoo tavanneensa keskustavaikuttaja Seppo Kääriäistä. Hän painotti Kääriäiselle, että yleissitovuus on palkansaajan perusturva ja vertasi sitä peruspäivärahaan ja kansaneläkkeeseen.

– Se on se minimi, joka taataan kaikille. Sitten sen yläpuolelle voi sopia miten haluaa. Seppohan ymmärsi tämän. Hän siirtyi sitten maltillisemmalle linjalle. Mutta sitten keskustan sisällä kylläkin hävisi sen taistelun niin, että Esko Ahon tylympi linja voitti ja kepu otti radikaalimman vaihtoehdon ohjelmaansa ja sitten hävisi vuoden 1999 vaalit suhteessa gallupeihin.

Paavo Lipponen (sd.) jatkoi pääministerinä.

– Työreformi ja kehysriihi liittyvät toisiinsa. Ja niillä on iso historiallinen perinne, Heinäluoma huomauttaa.