– Vaikka itse sote-uudistusta pidetään tarpeellisena, tähän on sotkettu mukaan piirteitä, jotka nyt ovat osoittautuneet perustuslain vastaisiksi. Näihin kuuluu muun muassa yhtiöittämispakko, josta siis täytyy luopua.

– Samalla perustuslakivaliokunta on tehnyt sen aika järisyttävän havainnon, että kiire saattaa vaarantaa jopa koko perusterveydenhoitojärjestelmän toimivuuden ja sitä kautta kansalaisten perusoikeuksia.

Heinäluoma toteaa lausunnon olevan poikkeuksellisen kriittinen. Uudistuksessa on sekä paljon lakiesityksiä että kohtia, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Tärkeätä on kuitenkin se, että valiokunnan lausunto on yksimielinen.

– Eli jos osoittautuu, että valittu malli on kallis ja johtaa korkeisiin kustannuksiin tai palveluongelmiin, sitä on erittäin vaikea peruuttaa. Tämä johtaa siitä, että tarkastusvaliokunnan kuulemisissa kävi ilmi se, että yksityisille toimijoille, sekä kansainvälisille että kotimaisille, syntyy korvausvaademahdollisuus olosuhteissa, joissa heidän bisnes lopetetaan. Tämä koskee sekä korvausmahdollisuutta tehtyihin investointeihin että myös vuosikymmenten ajalta saamatta jääviin tuottoihin.

Heinäluoma toteaakin, että tätä puolta ei ole riittävästi tähän mennessä avattu keskusteluissa.

– Tarkastusvaliokunnan kuulemisissa ensimmäistä kertaa tätä riskiä käytiin lävitse.

– Samaten perustuslakivaliokunnan arvio on, että luvattuja kolmen miljardin säästöjä ei ole tällä tietoa lähivuosina näköpiirissä. Todennäköisempää on, että kustannukset tulevat kasvamaan eli tässä hankkeessa on huomattavia heikkouksia sekä erittäin raskaan perustuslakivaliokunnan yksimielisen kannanoton pohjalta että myös tarkastusvaliokunnan nimenomaan taloudellisiin riskeihin liittyvän arvioinnin pohjalta. Laittaa aika lailla miettimään asioita uusiksi, Heinäluoma sanoo.

Hänellä onkin hallitukselle toive.

– Toivon, että tämä tuo vähän lisää nöyryyttä valmisteluun ja luovutaan yrityksistä väkisin runnoa lävitse isoja asioita, jotka ovat ihan ratkaisevia ihmisten perusoikeuksien ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Heinäluoman mukaan sote- ja maakunta-aikatauluja pitää nyt miettiä uusiksi.

– Ainut järkevä päätös mielestäni olisi, että nyt aikataulu mietittäisiin uusiksi ja otettaisiin voimaantuloon lisää aikaa ja porrastusta. Sitä kaikki asiantuntijat, myös perustuslakiasintuntijat, ovat toivoneet. Tekemällä vaiheittain ehditään korjaamaan virheitä ja riskit pysyvät paremmin halllinassa. Kyllä se silloin mielestäni tarkoittaa myös sitä, että pitäisi arvioida tammikuun maakuntavaalien ajankohta-asia uusiksi.

Heinäluoman mukaan hallituksen pitäisi nyt nopeasti tehdä tilannearvio.

– Täällä tähän mennessä lausuttu näyttää puoltavan sitä, että aikataulu pitäisi kokonaisuudessaan arvioida uusiksi myös maakuntavaalien osalta, Heinäluoma sanoi Demokraatille perustuslakivaliokunnan lausunnon julkistamisen yhteydessä.

– Tässä täytyy nyt toimia, että hallitus toimii vastuullisella tavalla ja tekee arvion irrallaan puoluepoliittisista näkökohdista. Työtyylin täytyy muuttua. Täytyy lähteä siitä, että katsotaan oikeutettua kritiikkiä asiallisella tavalla ja ollaan valmiita ottamaan se huomioon. Sen täytyy nyt koskea myös aikataulua.

Valiokuntalausunnot tarkoittavat käytännössä sitä, että hallitus joutuu nyt valmistelemaan valinnanvapauslakia uusiksi. Myös maakuntalakiin ja eräisiin muihin lakeihin pitää tehdä muutoksia.

– Kun nämä kaikki päätökset nyt siirtyvät syksyyn, kysymys kuuluu, että onko mitään järkeä yrittää kuukaudessa runnoa uusia muutoksia. Eikö olisi nyt parempi miettiä tämä rauhassa. Kansalaisten kannaltahan ei tapahdu mitään vaurioita, jos voimaantulo lykkääntyy vaikkapa vuodella tai kahdella, Heinäluoma toteaa.

Lue tarkastusvaliokunnan mietintö tästä linkistä:

Näin tarkastusvaliokunta muun muassa lausuu:

”Valiokunta pitää tarkastusviraston tavoin sote -uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoitetta suuruudeltaan ja aikataulultaan erittäin kunnianhimoisena. Se tarkoittaa yli kymmenen prosentin säästöä sote-palvelujen tuottamiseen käytettävistä menoista nykytasoon verrattuna. Riskinä on myös, että kustannusten hillitseminen valtion talousohjauksen keinoin voi supistaa palveluvalikoimaa tai palvelutasoa. Hallituksen esityksen mukaan menojen kasvua hillitsevien toimien odotetaan realisoituvan vasta useiden vuosien kuluttua. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kalliiden laitospalvelujen vähentäminen, perustason palvelujen tuottavuuden kasvattaminen, kalliissa erikoistuneissa terveyspalveluissa laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä resurssitarpeen vähentäminen koko järjestelmässä digitalisaation ja sähköisten palvelujen avulla. Asiantuntijakuulemisen mukaan säästöjä ei ole voitu valmisteluvaiheessa varmuudella todentaa.”

”Johtopäätöksenään saatujen selvitysten perusteella valiokunta toteaa, että valtion taloudellinen riski näyttää muodostuvan siitä, jos lainsäätäjä tulevaisuudessa haluaisi palauttaa jo kertaalleen yksityistetyt palvelut julkisen tahon tuotettaviksi. Tällöin valtio/maakunnat joutuvat varautumaan maksamaan korvauksia niin kotimaisille kuin ulkomaisille yksityisille toimijoille. Epätietoisuus korvausten määrästä tai pelko huomattavista korvauksista voi tosiasiallisesti johtaa siihen, että markkinoiden avaaminen jää pysyväksi.”