Työjärjestyksen muuttaminen liittyy tiiviisti parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan tiedustelulakipakettiin. Lakipaketin seurauksena myös eduskunnan työjärjestykseen on kaavailtu muutoksia, eduskuntaan on tulossa muun muassa uusi 11 paikkaiseksi kaavailtu tiedusteluvaliokunta.

Jo viime viikolla uutisoitiin, kuinka suurimmat erimielisyydet työjärjestyksen muuttamisesta liittyvät suojelupoliisin valvontaan. Tuolloin sosialidemokraatit tulivat voimakkaasti ulos todeten, että hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia tiedusteluasioiden valmistelussa eduskunnan työjärjestyksen muutoksiin.

– Puhemiesneuvostossa syntyi vakava repeämä, SDP tiedotti.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toisti puolueensa ydinviestin toteamalla, että tiedustelulainsäädännön myötä Supon päällikölle on tulossa merkittävästi valtaa päättää asioista yksin.

Rinne kertoi keskustelleensa asiasta useiden Suojelupoliisin ihmisten kanssa.

– Vahva viesti siellä tälle salille on, että he eivät näe mitään ongelmaa laajassa valvonnassa, Rinne kertoi.

Hallituspuolueiden edustajat toivat keskustelun kuluessa useaan otteeseen esiin, kuinka asia on nyt lakeja säätävien valiokuntien käsissä.

– Valiokunnat setvivät esimerkiksi Supon valvonnan perin juurin, keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen totesi.

– Valiokunnissa voi tehdä asiaan liittyvää täsmennystä, jos siellä semmoiseen päädytään sen perusteella mihin keskustelussa päädytään ja miten asiantuntijoita kuullaan.

Kokoomuksen Arto Satonen oli Kääriäisen kanssa samoilla linjoilla.

– En näe itse puhemiesneuvostoa sellaisena elimenä, joka näitä asioita lähtisi muuttamaan. Siellä ei ole edes mahdollista käydä järkevää asiantuntijakuulemista. Valiokunta on tälle oikea paikka. Siellä voi varmasti näitä asioita sitten esittää, Satonen totesi.

SDP:n Eero Heinäluoma muistutti Satoselle, että asiaa käsiteltiin siksi eduskunnan puhemiesneuvostossa, koska työjärjestyksen muuttaminen on neuvoston oma ehdotus.

– Supon valvonta on kummallisessa konkelossa. Täällä hallituspuolueiden edustajat sanovat, ettei sitä voida päättää, sillä tämä on hallituksen esitys. Virkamiehet sanovat, että se on tehty hallituksen mukaan, Heinäluoma totesi.

– Ministeri sanoi puolestaan viime viikolla, että esitys on eduskunnan käsissä. Mitä ihmettä tässä oikein kainostellaan, salataan tai pelätään? Miksei Supon valvonta-asiasta ei voi kirjoittaa selkeästi olevan kyse koko Supon toiminnasta. Ei vain siitä miten tietoa kerätään. Vaan ennen kaikkea, mihin tätä tiedonkeruuta käytetään.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) puolestaan ihmetteli puheenvuorossaan, miten SDP:n esittämä Supon valvonta on voinut tulla joillekin yllätyksenä. Onhan asiasta puhuttu jo toistakymmentä vuotta.

– Niin hallituspuolueiden edustajat kuin oppositiopuolueidenkin edustajat ovat aikoinaan esittäneet Supon laajaa valvontaa. Tähän on itse asiassa ulkoasiainvaliokuntakin ottanut kantaa vuonna 1998.

– On kummallista, että nyt kun eduskunnalla on mahdollisuus laittaa valvonta ajan tasalle, niin tässä aiotaan vetää liinoja kiinni ja todetaan, että valiokunnissa sitten varmaan katsotaan.

Räsänen korosti, että asiassa on valtavan paljon painoarvoa sillä, mitä työn organisoinnista ajatellaan työjärjestyksessä.

Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja ja sisäministeri Päivi Räsänen oli sosialidemokraattien linjoilla Supon valvonnan suhteen.

– Suposta on tulossa yhä selkeämmin nimenomaan tiedusteluorganisaatio. Silloin on hyvin johdonmukaista, että koko Supon toimintaa tiedusteluineen on tämän (tiedustelu)valiokunnan alla valvonnan osalta, Räsänen totesi Heinäluoman kommentoidessa väliin edustajan sanoman olevan “järkipuhetta”.

Kokoomuksen Ilkka Kanerva jätti kantansa hieman epäselvemmäksi, mutta myös hän nosti ongelmaksi Supon valvonnan ja sen, kuinka tällä hetkellä sen toimintaa tarkastellaan useassa valiokunnassa.

– Eduskunnassa on monta valiokuntaa, jotka valvovat Supoa. Onkohan tässä jo vähän liikaa näitä valvojia Supon osalta, kun on sanottu että nämä vanhatkin jatkavat, hän totesi viitaten kaavailtuun tiedusteluvaliokuntaan.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan nosti puheenvuorossaan esiin perustuslakivaliokunnan entisen puheenjohtajan, kokoomuksen pitkäaikaisen kansanedustaja Kimmo Sasin vuonna 2004 antaman lausunnon.

– Täällä on perusteltu, kuten edustaja Pauli Kiuru (kok.) edellä, että muut valiokunnat voivat valvoa Supoa. Valiokuntien Supo-valvontaa on kuvailtu kahvikupin ääressä saatavaksi yleisesittelyksi, Lindtman totesi viitaten Sasiin.

– Sasi vaati heti perään, että Supo on saatava parlamentaarisen valvonnan piiriin. Hyvä vaatimus arvoisat kokoomuslaiset. Nimittäin 21 Euroopan unionin maassa on turvallisuuspoliisille parlamentaarinen valvontaelin.

Hän kertoi myöhemmin Sasin myös arvioineen, että Suomessa turvallisuuspoliisin valvonta on yksi EU:n huonoimmista ellei huonoin.

Lindtman korosti olevan valitettavaa, että tällaisessa kysymyksessä, jossa tarvitaan laajaa parlamentaarista yhteistyötä, puhemiesneuvostoon tuotiin heti hallitus–oppositio vastakkainasetelma.

Kiivain sanasota salissa nähtiin SDP:n Timo Harakan sekä kokoomuksen Kari Tolvasen välillä.

Timo Harakka nosti keskustelussa esiin näkemyksen, jonka mukaan puhemiesneuvoston esitys tarkoittaa sitä, että rikoslaissa säädetyn lakisääteisen salassapidon piiriä ollaan laajentamassa myös valiokuntien tekemiin vaitiolopäätöksiin. Tällöin kyseisen päätöksen rikkomiset tulkittaisiin myös rangaistaviksi rikoksiksi.

Harakka korosti tämän olevan ongelmallista ennen kaikkea eduskunnan ja kansanedustajien sananvapauden kannalta.

Hän nosti esiin, kuinka jo nyt eduskunnassa on ilmennyt tilanteita, joissa valiokunta ei ole viikkoon voinut käydä poliittista keskustelua vaitiolovelvollisuuden vuoksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen taasen katsoi Harakalle suunnatussa vastauspuheenvuorossaan, että muutosehdotuksessa ei rajoiteta kenenkään sananvapautta yhtään enempää, vaan kirjataan ainoastaan voimassaolevia säännöksiä informatiivisessa tarkoituksessa lakiin.

– Yksittäisen kansanedustajat salassapitoon ei tule mitään lisäyksiä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen on puolestaan todennut toimittajille viime viikolla, että vaiteliaisuuden rikkominen on jo nykyisinkin rangaistavaa rikoslain salassapitomääräyksen nojalla.