Yhtenä puhujista oli SDP:n Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma. Hän kampanjoi teemalla Yhteistyön pormestari.

Hän painotti, että Helsingin isoin tehtävä on pystyä hallitsemaan kasvun kivut ja turvaamaan hyvä arki kaikille. Esimerkiksi viime vuonna Helsinki kasvoi 11 000 asukkaalla.

Heinäluoma puhui myös lähiluonnon ja -metsän puolesta. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeää säilyttää vehreä luonto, joka antaa kesähelteillä suojaa auringonpaisteelta ja vesisateiden määrän kasvaessa suodattaa isoja vesimääriä.

– Oma johtopäätökseni hallituksen politiikasta on se, että meillä koko Suomessa suurten kaupunkien on otettava entistä enemmän kasvun hallintaa omiin käsiin.

EVELIINA Heinäluoman mukaan suurilla kaupungeilla täytyy olla rohkeaa ja ennakkoluulotonta asuntopolitiikkaa ja esimerkiksi omaa asuntotuotantoa kohtuuhintaisessa asumisessa.

Myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaisessa työssä kaupungeilta edellytetään enemmän vastuunkantoa, koska Heinäluoman mielestä maan nykyhallitus ei tästä välitä. Heinäluoma summasikin, että moni asia päätyy nyt kaupunkien työpöydälle.

Heinäluoma odottaa mielenkiinnolla tulevia kuntavaaleja ja povaa mannerlaattojen olevan liikkeellä Helsingin kaupunkipolitiikassa. Vaikkei hän asiaa ääneen sanonut, hän eittämättä pohti tässä yhteydessä myös SDP:n hyviä gallup-lukuja Helsingissä.

Heinäluoman mukaan moni helsinkiläinen kysyy tällä hetkellä, ovatko päätöksentekijät ymmärtäneet kaupungin tärkeimmän tehtävän eli hyvän arjen mahdollistamisen.

SEMINAARISSA puhui myös entinen Vantaan kaupunginjohtaja ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.). Hänen yksi teemansa oli suurten kaupunkien väestönkasvu ja maahanmuuttopolitiikka.

Tilastoihin vedoten hän sanoi, että jos maahanmuutossa jatketaan nykytahdilla, vuonna 2100 Suomessa on väestöä enää vain 4,8 miljoonaa. Jos laitetaan rajat kiinni eli pysäytetään pääosin maahanmuutto, 75 vuoden kuluttua täällä on 3,4 miljoonaa asukasta. Hänen mukaansa on selvää, että hyvinvointivaltion tehtäviä ei pystytä turvaamaan ilman maahanmuuttoa.

Helsingin kasvu perustuu käytännössä ulkomailta muuttaneisiin. Pääkaupunkiseudulle muuttaa keskimäärin 23 000 ihmistä vuodessa, heistä 18 000 puhuu jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Pääkaupunkiseutu kansainvälistyy vauhdilla. Muuttoliike vahvistaa voimakkaasti kaupungistumista.

– Minulle on ollut erityisen vastenmielistä ideologissävyinen populistinen maahanmuuttovastaisuus, koska se on selkeästi vastoin Suomen etua. Se on inhimillisesti väärin, loukkaa ihmisarvoa, syrjii ja on Suomen kannalta täysin virheellinen suunta. Se johtaisi Suomen näivettymiseen. Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa ja toisaalta maailma on kansainvälinen. Meidän pitää myöskin kansainvälistyä, Viljanen näkee.

Viljasen mukaan asennemuutosta tarvitaan myös siinä, että hänen tietojensa mukaan 60 % Helsingin seudun yrittäjistä ei ole koskaan palkannut yhtään vieraskielistä työntekijää.

– Kyllä tässä on asenteellisestikin paljon tehtävää, koska eivät ihmiset tule tänne syrjäytymään. He tulevat tekemään töitä, opiskelemaan ja perheiden takia.