Helsingin Sanomat uutisoi, että Helsingissä kokoontuu nyt 100–150 nuorta, joiden käytös on vaarallisen väkivaltaista.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että joidenkin kohdalla ongelmat ovat kasautuneet aiempaa enemmän. Oirehtivista nuorista osa on ulkomaalaistaustaisia.

– Helsingin poliisilla on nuorisotyötä tekevien kanssa yhtenevä käsitys huolta aiheuttavista nuorista ja tietoa jaetaan jatkuvasti. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, kun alaikäinen nuori oirehtii rikoksilla tai kun poliisilla herää muutoin huoli nuoresta, komisario Katja Nissinen toteaa tiedotteessa.

Helsingin poliisin tietoon tulleet alaikäisten väkivaltarikokset ovat tammi-syyskuussa kokonaisuudessaan vähentyneet verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Perusmuotoiset pahoinpitelyt ovat olleet jopa pienimuotoisessa laskussa.

Yhteensä nuorten väkivaltarikoksia on tullut tänä vuonna poliisin tietoon 286, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 308.

Helsingin poliisin alaikäisten rikoksia tutkiva nuorisoryhmä on työssään huomannut, että väkivaltatilanteet liittyvät yhä useammin huumausaineisiin ja niiden myyntitilanteissa tapahtuneisiin ryöstöihin.

Lisäksi nuorilla on mukanaan yhä useammin teräaseita, joita pidetään nuorten kertomaan mukaan hallussa yleensä ”omaksi turvaksi”. Tämän vuoden puolella onkin ollut havaittavissa selvä piikki erilaisten toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidossa alle 18-vuotiailla.

Poliisin mukaan suuressa osassa vakavista väkivaltarikoksista yhteisenä nimittäjänä on huono-osaisuus ja syrjäytyneisyys. Aikuisten ja nuorten rikollisuuden taustalla on myös usein päihde- ja mielenterveysongelmia.

Nuorisoryhmälle on kirjattu tänä vuonna huumausainerikoksiin liittyen yli 150 rikosilmoitusta, joissa on ollut yli 200 epäiltyä. Rikosilmoituksista noin 30:ssa on kyse alaikäisen huumausaineiden myynnistä.

Eriasteisia ryöstöjä on kirjattu tänä vuonna suunnilleen samaan tahtiin kuin viime vuonna ja tällä hetkellä kirjattuna on noin 70 rikosilmoitusta. Epäiltyjä näissä on yleensä useita, koska alaikäisten epäillyksi tekemät rikokset ja erityisesti ryöstöt tehdään yleensä ryhmässä.

– Ryhmissä tehdyt ryöstörikokset loppuvat usein täysi-ikäisyyden jälkeen. Huumausainerikoksiin syyllistyneiden ennuste on huonompi, sillä osa siirtyy osaksi huumausaineorganisaatioita. Erityisesti huumausaineiden myyntiepäilyissä ja ryöstörikoksissa maahanmuuttajataustaiset alaikäiset ovat yliedustettuna, rikoskomisario Marko Forss kertoo.

Helsingin pyrkii ehkäisemään ennalta alaikäisen uusia rikoksia myös erilaisilla pakkokeinoilla kuten matkustuskiellolla, joka voi olla sähköisesti valvottava.

Näillä on pyritty sitomaan alaikäisiä esimerkiksi lastenkoteihin, koska lastensuojelun omat mahdollisuudet puuttua tilanteeseen ovat olleet riittämättömiä. Esimerkiksi hatkaamista eli nuorten luvattomia poissaoloja ole pystytty poliisin mukaan riittävästi estämään.

Helsingin poliisissa on ollut maaliskuusta 2018 lähtien nuorisoryhmä, jonka tavoitteina on katkaista nuoren rikoskierre ja puuttua rikosilmiöihin yhdessä Ennalta estävän toiminnon kanssa.

Rikoskierteessä olevalle nuorelle määritetään “oma poliisi”, joka tutkii kaikki häntä koskevat rikosepäilyt. Lisäksi lapsi pyritään ohjaamaan Aseman lasten Pasila-hankkeeseen, jossa hänet yritetään kiinnittää viranomaisten palveluihin.

Helsingin poliisilaitoksen järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa tehtyjen havaintojen perusteella huumekauppa on Helsingissä erittäin kansainvälistä ja ulkomaalaista alkuperää olevien rikollisryhmien merkitys korostuu koko ajan enemmän. Tällaiset rikollisryhmät koostuvat usein samaa etnistä alkuperää olevista ammattirikollisista, joilla on taustansa vuoksi kovat kansainväliset yhteydet ympäri Euroopan.

Osa ryhmien jäsenistä asuu poliisin mukaan pääkaupunkiseudulla ja osa taas käy Suomessa ainoastaan hoitamassa huumeiden maahantuontiin ja levittämiseen liittyviä toimia. Ryhmät ovat hyvin järjestäytyneitä ja poliisin kiinniottaman jäsenen tilalle tulee usein nopealla aikataululla uusi henkilö.

– Suomessa toimivilla ulkomaisilla rikollisryhmillä ja heidän kansainvälisillä kontakteillaan on hallussaan koko huumekauppaan liittyvä ketju aina huumeiden hankkimisesta ja salakuljettamisesta niiden vastaanottamiseen ja levittämiseen asti, rikostarkastaja Markku Heinikari kertoo.

Kantasuomalaisia tulee rikostutkinnassa vastaan usein ensimmäisen kerran vasta käyttäjäportaassa. Perinteisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistettävät liivijengit ovat kokonaan näiden ryhmien ulkopuolella. Huumeiden myynnistä saatu rikoshyöty kuljetetaan Suomesta ulkomaille.

Järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa tehtyjen havaintojen perusteella ulkomailta on tultu hoitamaan myös huumekauppaan liittyviä väkivaltarikoksia Suomeen.

– Huumekauppa ja väkivalta nivoutuvat tiiviisti yhteen ja törkeitä huumausainerikoksia tutkittaessa paljastuu usein myös vakavia väkivaltarikoksia, kiristyksiä ja ampuma-aserikoksia. Huumekauppa on monesti motiivina muihin vakaviin rikoksiin, Helsingin poliisi kertoo tiedotteessa.