Venäläisen Kommersant-lehden mukaan neuvottelut liittyvät ydinaseita säätelevään Uusi Start -sopimukseen. Se on umpeutumassa helmikuussa, ellei sopimusta päätetä jatkaa.

Uusi Start -sopimus koskee strategisten mannertenvälisten ydinohjusten määrää ja valvontaa.

– Merkittävin ulottuvuus sopimuksessa ovat valvontajärjestelyt. Molemmilla osapuolilla on koko ajan tieto siitä, mihin käyttövalmiita ydinaseita on sijoiteltu ja millaisia määriä. Jos tällaista sopimusta ei enää ole, se merkitsee, ettei ole enää mitään virallista valvontamekanismia tai tiedonvälitysvelvollisuutta, sanoo tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapaavat neuvottelijat keskustelujen jälkeen.

Sopimukseton tila olisi huolestuttava

Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana Yhdysvallat on alkanut systemaattisesti vetäytyä kansainvälisistä sopimuksista. Viimeksi se erosi Itämeren turvallisuutta valvovasta Avoin taivas -sopimuksesta ja jo aiemmin keskimatkan ohjusten käyttöä rajoittavasta INF-sopimuksesta.

– Nyt neuvoteltava Uusi Start -sopimus liittyy laajempaan Euroopan asevalvontasopimusten piiriin ja on ainoa voimassa oleva kylmän sodan aikaisista sopimuksista, sanoo tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista (Upi).

Jos se irtisanotaan, voimassa ei ole yhtään ydinaseita rajoittavaa sopimusta. Sopimukseton tila on Vanhasen mukaan huolestuttava, sillä se lisäisi epävarmuutta Euroopan turvallisuuteen, kun suurvaltojen väliltä poistuisi viimeinenkin ydinaseiden rajoite.

Pahimmillaan edessä olisi asevarustelun kiihtyminen ja eräänlainen ydinaseiden villi länsi.

– Sopimukset ovat keskeinen väline ohjailla Yhdysvaltain ja Venäjän välisiä aserajoituksia. Niiden päättyminen heikentäisi viime kädessä molempien osapuolten turvallisuutta. Siksi ei ole todennäköistä, että ajautuisimme täysin hallitsemattomiin olosuhteisiin. Sen sijaan helpommaksi voi osoittautua sopimuksen jatko, Vanhanen sanoo.

Juntusen mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on mahdollisuus pelkällä presidenttien noottien vaihdolla jatkaa nykyistä sopimusta maksimissaan viisi vuotta, kunhan se tehdään ennen helmikuuta.

– Biden on sanonut omassa vaalikampanjassaan, että hän esittää nykyisen sopimuksen jatkamista. Siinä olisi viikko, pari aikaa, Juntunen sanoo.

Upin Vanhanen ei usko, että Helsingissä syntyy vielä lopullisia ratkaisuja, koska neuvotteluissa on paljon avoimia kysymyksiä ja Yhdysvalloissa on presidentinvaalit meneillään. Hänen mielestään on kuitenkin positiivista, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on keskusteluyhteys.

– Neuvotteluissa on tapahtunut liikehdintää, kun Yhdysvallat on luopunut tavoitteesta saada Kiinaa mukaan aserajoitusten piiriin. En kuitenkaan usko, että Yhdysvaltain vaalien alla näemme välttämättä ratkaisua neuvotteluiden osalta, ellei sen katsottaisi jotenkin hyödyttävän Trumpin kampanjaa, Vanhanen arvioi.

Suomen rooli on toimia neuvottelujen diplomaattisena isäntänä, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet ja palvelut keskustelujen järjestämiseksi.

– Suomi on aiemmin isännöinyt muun muassa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit, asevoimien komentajat ja varaulkoministerit. On Suomen intresseissä, että Euroopan turvallisuutta koskevat sopimukset pysyisivät voimassa, ja tällöin Suomikin on luonnollisesti pyrkinyt diplomatian keinoin edistämään vuoropuhelua osapuolten välillä, Vanhanen sanoo.

Ulkoministeriön mukaan neuvottelujen aikataulua ja tarkempaa paikkaa ei kerrota. Presidentin kanslian mukaan tuloksista tiedottaminen on osapuolten päätettävissä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kommentoiko presidentti tapaamisen jälkeen medialle.

Neuvottelut ovat jatkoa kesällä Wienissä alkaneelle keskustelukierrokselle.

STT–Sanna Nikula