Puhoksen maa-alueen omistaa Helsingin kaupunki, ja ostoskeskusta hallinnoivan Puotinharjun Puhos Oy:n maanvuokrasopimus päättyy vuoden 2020 lopussa. Puotinharjun Puhos Oy:llä ei tähän mennessä ei ole ollut varaa tai tahtoa kunnostaa rakennuksia, jotka ovat pahasti rapistumassa. Helsingin kaupunki on esittänyt remonttia useampaan kertaan vuonna 1965 valmistuneeseen ostoskeskukseen, joka oli aikanaan Suomen suurin.

– Puhos on tuttu monille itähelsinkiläisille ja valitettavasti ostarin kunto on rapistunut vuosien varrella, eikä nykytoimijoilla ole mahdollisuutta suorittaa mittavaa remonttia, jonka suojeltu ostariosa vaatii, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma kirjoittaa Facebookissa.

– Yhteinen tahto on saada ostarirakennus kunnostettua, säilyttää ostarin identiteetti ja mahdollistaa nykyisten yrittäjien toiminnan jatkuminen.

– Puhos on elinvoimainen ja monimuotoinen alue, missä ulkomaalaistaustaiset yritykset ja yrittäjät pääsevät mukaan suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan; kotoutuvat, työllistyvät ja työllistävät. Tällä hetkellä Puhoksen tulevaisuus on epäselvä mikä huolettaa alueen lukuisia yrittäjiä, kaupunginvaltuutettu Abdirahim “Husu” Hussein (sd.) kirjoittaa Facebookissa.

– Viime vuosina alue on vakiinnuttanut maineen asiakasystävällisenä kaupan keskuksena, joka on auki aina – myös pyhäpäivinä. Niinpä se vetää asiakkaita koko Helsingistä.

Alueen monimuotoisuus haluttaisiinkin säilyttää, mutta omistamisen siirtämisen kiinteistösijoitusyhtiölle jakaa Helsingin Sanomien mukaan voimakkaasti Puhoksen nykyisiä yli 20 omistajaa. Lehti kertoo artikkelissa, että jotta NREP voi toteuttaa suunnitelmansa ja remontoida Puhoksen, tarvitsee se Helsingin kaupungilta kaavamuutoksen ja mieluiten kaikki ostoskeskuksen omistajien osakkeet itselleen. Asuinrakentamisesta saaduilla varoilla yhtiö voisi sitten toteuttaa miljoonaremontin ostoskeskukseen. Asuinrakennukset toteutettaisiin todennäköisesti osin nykyisen ostoskeskuksen uusimpien osien tilalle.

Kun Puhos Oy ei ole syystä tai toimesta remonttia tähän mennessä toteuttanut, on se ajautunut hankalaan tilanteeseen: Sen pitää HS:n mukaan löytää rahat remonttiin jostain muualta tai hypoteettisesti palauttaa tontti tyhjänä takaisin kaupungille tämän purettua vuokrasopimuksensa.

– [Yrityksen] suunnitelmat kuulostavat kauniilta, mutta yrittäjät pelkäävät, että pelkiksi kauniiksi sanoiksi ne jäävätkin ja heidät tullaan häätäämään muualle. Huolta tulevasta vahvistavat heidän viime vuosien kokemuksensa ja kanssakäymisensä kyseisen yrityksen kanssa, Hussein esittää.

HS kertookin, että NREP:n Puhoksen nykyisille osakeomistajille tarjoama korvaus tuntuu “pieniltä kipukorvauksilta” tehtyjen taloudellisten panostusten rinnalla. Demokraatin tietojen mukaan tilanne on hankala joillekin osakkeenomistajille myös sen johdosta, että he ovat maksaneet yrityskiinteistöistään vanhalle omistajille aikanaan reilusti ylihintaa. Kun NREP nyt tarjoaa heille jopa useita kertoja pienempää markkinahintaa, olisi kauppa yrittäjille suuri taloudellinen tappio. Tilanne onkin kinkkinen.

Tilannetta hankaloittaa myös se, että nykyiseen osakeyhtiöön kuuluu maahanmuuttajataustaisten pienyrittäjien lisäksi myös HOK-Elannon kaltaisia jättejä. He pitävätkin HS:n mukaan NREP:in suunnitelmaa hyvänä.

Hussein tuo esiin kirjoituksessaan, kuinka Puhoksessa rakennetaan ja ylläpidetään eri kulttuurien välisiä siltoja ja kaadetaan ennakkoluulojen raja-aitoja.

– Täällä ollaan iloisesti helsinkiläisiä ihonväristä, uskonnosta tai passin listaamasta syntymäpaikasta riippumatta. On siis kaikki syy suojella Puhoksen aluetta sekä sen yrittäjiä ja kehittää sitä entisestään, hän toteaa.

Hussein vielä tarkentaa Demokraatille, että kaupungin näkökulmasta on hienoa, jos joku taho tarjoutuu kehittämään ja remontoimaan Puhoksen ostoskeskusta.

– Mutta toivon, että pienten yrittäjien toimintaa ei ajettaisi pois. Toivon, että heidän näkökulmansa otettaisiin huomioon myös tulevissa kehityskeskusteluissa. Yrittäjät pelkäävät, että NREP ajaa yritykset pois ja tilalle rakennetaan taloja.

– Yrittäjiä tai asiakkaita ei tule ajaa jo vakiintuneesta ja ihmisille tutuksi tulleesta kauppapaikasta. Sen sijaan alueelle tarvitaan kipeästi yhteistyökumppaneita, jotka näkevät alueen arvon ja potentiaalin ja haluavat sitoutua kehittämään sitä yhdessä näiden yrittäjien kanssa, hän huomauttaa.

Heinäluoma muistuttaa puolestaan, kuinka nykyinen tilanne ei ole kestävä.

– Kaikkien kannalta huonoin lopputulos olisi, jos Puhoksen annettaisiin edelleen rapistua ja näivettyä samalla kun Itiksen alue kehittyy ja kasvaa, hän päättääkin kirjoituksensa.

– On parempi tehdä jotain, kuin pitkittää asiaa. Koko Itäkeskuksen alue hyötyy ostarin kunnostuksesta. Mielestäni on hienoa, että on löytynyt taho joka on valmis sitoutumaan Puhoksen ostarin kunnostamiseen kaupungin reunaehdoin, Heinäluoma huomauttaa vielä Demokraatille.

Reunaehdoilla hän tarkoittaa sitä, että NREP:in kanssa tehtävään sopimukseen on tarkoitus sisällyttää jonkinlainen kirjaus, joka varmistaa nykyisten pienyrittäjien aseman ostarin liiketiloissa myös remontin jälkeen.

– Puhoksen ostarin tietty “basaarimaisuus” on tarkoitus säilyttää ja nykyisten yrittäjille halutaan antaa mahdollisuus jäädä tiloihin. Mutta päättäjänä tehtävämme on myös varmistaa, ettei kukaan saa perusteetonta etua ja kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Kaikki ehdotukset otetaankin huomioon, mutta tällä hetkellä muita tahoja ei ole ilmestynyt.