”Oikeat päätökset tehdään johtajien omissa kokouksissa, kun henkilöstön edustajat eivät ole häiritsemässä.”

”Lainsäädännön pitäisi olla ehdottoman velvoittavaa ja laiminlyönnin sanktioitua.”

”Työnantaja ei ole halukas järjestämään mitään kuin pakon kautta.”

Edellä olevat lainaukset ovat henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa koskevasta selvityksestä, joka julkaistiin tänään. Kyselystä käy hyvin ilmi, että henkilöstön edustusta vasta opetellaan Suomessa. Siitä huolimatta, että vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mukaan henkilöstön edustus tulee järjestää yrityksissä, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 150.

Selvityksen kirjoittanut Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen pitää vuoden 2022 lakiuudistusta askelena oikeaan suuntaan, mutta riittämättömänä. Hänen mielestään kyse ei lopulta ole monimutkaisesta asiasta.

– Yrityksissä tulisi ymmärtää, että hallintoedustuksen perustamisen pitäisi olla hyvin helppoa. Siinä riittää henkilöstön edustajan liittäminen yrityksessä jo toimivaan toimielimeen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin. Tärkeintä on, että hallintoedustaja saa sanoa pöydällä olevista asioista oman mielipiteensä. Muusta ei hallintoedustuksessa ole oikeastaan edes kyse, Maria Jauhiainen tiivistää.

TÄNÄÄN julkaistu Teollisuuden palkansaajien (TP) selvitys ”Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa” on jatkoa TP:n vuonna 2019 tekemälle kyselylle.

Viidessä vuodessa etenkin tietoisuus henkilöstön hallintoedustuksesta on kasvanut. Todellisuus työpaikoilla on kuitenkin edelleen kaukana yhteistoimintalain tavoitteista, vaikka kehitystäkin on tapahtunut.

TP:n kyselyyn vastasi 748 henkilöstön edustajaa. Vastausten perusteella henkilöstön hallintoedustus puuttuu edelleen jopa joka toisesta lain piiriin kuuluvasta yrityksestä, vaikka kyse on lain velvoittavasta säädöksestä, eikä vapaaehtoisesta järjestelystä.

Velvoittavasta säädöksestä huolimatta uuden kyselyn mukaan esimerkiksi joka neljännen vastaajan yrityksessä halllintoedustus on vuoden 2022 lakiuudistuksen täsmennyksistä huolimatta järjestetty yhä niin kutsuttuun laajennettuun johtoryhmään, jossa hallintoedustajille lähinnä vain tiedotetaan jo tehdyistä päätöksistä. Maria Jauhiaisen mukaan tällaisissa tapauksissa hallintoedustus on toteutettu lain vastaisesti.

Avovastauksissa kerrotaan etenkin kokousten vähäisyydestä, hallintoedustuspaikkojen tietynlaisesta epämääräisyydestä sekä siitä, että työnantajan mukaan yhteistoimintalain tai jonkin muun lain nojalla perustettu järjestelmä kattaa myös hallintoedustuksen.

Vastaajista valtaosa (79%) kokee, että hallintoedustajalla on vain vähän, melko vähän tai ei laisinkaan vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä. Vain noin joka kymmenes vastaa, että heillä on melko paljon vaikutusmahdollisuuksia.

TEOLLISUUDEN palkansaajien selvityksessä pidetään tarpeellisena lain tarkentamista sekä lain selkeyttämistä myös neuvotteluprossessin, siihen vaadittavien henkilöstöryhmien ja sanktioiden osalta.

Lisäksi selvityksessä kannatetaan soveltamisrajan laskemista pohjoismaiselle tasolle, joka mahdollistaisi hallintoedustusjärjestelmän laajentamisen nykyistä pienempiin yrityksiin. Suomessa lain soveltamisraja on nyt 150 työntekijää, kun muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25-35 hengen välillä.

Soveltamisrajan laskeminen oli esillä jo vuoden 2022 lakimuutoksen yhteydessä, mutta tuolloin sitä ei vielä laskettu.

Hallintoedustus nousi myös osaksi Orpon hallituksen vuoden 2022 hallitusohjelmaa. Sen mukaan ”yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä hallintoedustuksen osalta.”

Pääministeri Orpokin on julkisuudessa pitänyt mahdollisena, että muun muassa lain soveltamisrajaa voitaisiin mahdollisesti laskea.