Sen mukaan myönteistä on, että huhtikuun kehysriihessä linjattu vähintään miljardin paketti kuitenkin kasvoi tarkentuneiden tietojen ja kuntakentän kanssa käydyn vuoropuhelun seurauksena.

”Erityisen vajaaksi näyttävät jäävän kompensaatiot kunnallisverojen menetyksistä. Riittävästi mitoitettu, oikein kohdennettu ja ajoitettu tuki mahdollistaa kuntalaisten peruspalveluiden toimivuuden koronan aikana ja ehkäisee rajuja sopeutustoimia kriisin jälkeen”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi hallituksen 2. kesäkuuta syntynyttä neuvottelutulosta tiedotteessa.

Reina muistuttaa, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät valitettavasti pääty vuonna 2020. Hoitovelka ja muut kuntalaisten tarvitsemat tukitoimet kasvattavat kuntien kustannuksia tulevina vuosina jopa voimakkaammin kuin koronakriisin aikana.

”Koronakriisistä nouseminen edellyttää kestäviä elvytystoimia ja kohenevaa työllisyyttä. Elvytystoimissa kuntasektorilla on merkittävä rooli muun muassa korjausrakentamisen, uusiutuvan energian ja kestävien liikenneratkaisujen sekä kriisistä kärsivän joukkoliikenteen edistämisessä. On hyvä, että myös niihin panostetaan, mutta lisätoimia tarvitaan jatkossa. Myönteistä on, että valtion ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksissa ja sen myötä asumisen ja liikenteen hankkeissa päästiin viimein eteenpäin.”