Työmarkkinat
16.11.2022 08:42 ・ Päivitetty: 16.11.2022 08:42
”Hienoa, että asiat sujuvat pääsääntöisesti hyvin, mutta…” – kysely: ulkomaalaistaustaisia syrjitään yhä työpaikalla
Ulkomaalaisia työntekijöitä on yhä useammalla työpaikalla, ilmenee palkansaajakeskusjärjestö SAK:n luottamushenkilöille tekemästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä työpaikallaan. Vielä vuonna 2019 näin vastasi 56 prosenttia luottamushenkilöistä.
Yli neljä viidestä arvioi, että suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään.
SAK:n mukaan myös kriittiset arviot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisesta ovat vähentyneet. Vuoden 2019 kyselyssä luottamushenkilöistä vajaa kolmannes arvioi, että ulkomaalaiset työntekijät eivät sopeudu suomalaiseen työelämään, kun nyt vastaava osuus oli joka kymmenes.
- On hienoa, että työpaikoilla asiat pääsääntöisesti sujuvat hyvin. On kuitenkin huolestuttavaa, että edelleen lähes joka kymmenes vastaaja kertoo, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään työpaikalla, sanoo SAK:n maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessa.
VASTANNEISTA luottamushenkilöistä 43 prosenttia kertoi, että ulkomaalaistaustaisille on tarjolla pääasiassa huonompia työpaikkoja kuin suomalaisille. Kyntäjä korostaa, että työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastinpariksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia työkaluja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
- Hallitus ja muun muassa elinkeinoelämä haluavat lisätä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti. Se ei kuitenkaan ole eettisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla, jos Suomeen samalla päästetään syntymään kahdet työmarkkinat. Erityisesti viime vuosina on tullut esiin useita tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä on käytetty hyväksi.
SAK ehdottaa muun muassa rekrytointien estämistä ulkomailta vähintään kahdeksi vuodeksi työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön.
– Ehdotamme myös viranomaisten, kuten poliisin ja työsuojeluviranomaisten, valvontakeinojen ja resurssien lisäämistä.
SAK:N KYSELYYN vastanneista luottamushenkilöistä 57 prosenttia arvioi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät saavat riittävästi tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä.
Luottamushenkilöistä kolmanneksen (34 %) mukaan työpaikan henkilöstöpolitiikassa, kuten perehdytyksessä ja koulutuksessa, ulkomaalaistaustaiset työntekijät huomioidaan erikseen. Vastanneista vain kahdeksan prosenttia kertoo, että kielikoulutukseen voi osallistua työajalla.
Kyntäjä sanoo, että maahanmuuttajien kielikoulutus ja työelämätietouden lisääminen on tällä hetkellä liikaa työnantajan hyvän tahdon varassa eikä pienillä yrityksillä välttämättä ole siihen resursseja.
– Jos haluamme lisätä työperäistä maahanmuuttoa, tämä asia pitää saada kuntoon. Tarvitsemme maahan muuttaneille suunnattuja matalan kynnyksen koulutuspalveluja, joihin voi osallistua myös työajalla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.