Raviurheilua hallinnoiva Suomen Hippos ry teki monessa suhteessa hyvän sopimuksen muutama vuosi sitten. Sen osuudeksi Veikkauksen tuotosta sovittiin neljä prosenttia, mikä on miljardin euron tuottotasolla 40 miljoonaa euroa, joista 30 miljoonaa euroa on käytetty palkintoihin.

Luonnonvarakeskus LUKE julkaisi viime vuonna Hippoksen tilaaman selvityksen Suomen raviurheilun tulevaisuuden haasteista. Selvityksen keskeisimmät huomiot kiinnittyvät lajin kykyyn uusiutua yhteiskunnallisen muutoksen osana.

Kiinnostus raveihin ei kuitenkaan konkretisoidu raviratojen yleisömääriin. Ravitapahtuman sekä -urheilun tulee perustua kuluttajan ajassa muuttuviin arvoihin ja motiiveihin.

Vastuullisuus, kestävyys ja ilmastonmuutos kiinnostavat raveja seuraavia yhä enemmän. Tulevaisuusselvityksessä vaadittiinkin ennakointia ja nopeaa reagointia megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin:

”On tunnistettava esimerkiksi toimintatapoja ja teknologioita. Heikkojen signaalien pohjalta ravi- ja koko hevosalalle olisi laadittava tulevaisuuden skenaarioita. Tarvitaan uskallusta, rohkeutta ja innovatiivisuutta. On tehtävä valintoja ja vahvistettava vahvuuksia. Korjaavien toimenpiteiden on oltava näkyviä ja vaikuttavia”, selvitys toteaa.

Hippos perusti puolisentoista vuotta sitten työryhmiä valmistelemaan uudistuksia, mutta ainakaan vielä ei asioita ole läjäpäin edennyt konkretian tasolle. Yksi esimerkki hapuilevasta päätöksenteosta oli ilmoittaa, ettei kuninkuusraveja ajeta ja sitten kuitenkin järjestää ne.

Uudistustehtävä on kiistatta vaikea. Hippoksessa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jossa kaikilla raviradoilla ja hevosjalostusliitoilla on yksi ääni väestöpohjaa ja radan toiminnan volyymia katsomatta. Toisaalta Hippos ei ole ainoa yhdistys, jossa uudistusten edistäminen on vaikeaa, kun erilaiset intressit vaikeuttavat alan kokonaisedun mukaisia päätöksiä.

Yksi ravien trendeistä on kaupungistuminen, ja uusissa alan aktiiveissa (esimerkiksi hevosten omistajat ja valmentajat) on enenevästi naisia. Halutaanko tämä huomioida päätöksissä ja päätöksentekoelimissä?

Hippoksella on jättiläismäinen tasa-arvohaaste hallintonsa suhteen. Esimerkiksi Suomen Hippoksen hallituksessa on viisi miestä ja kaksi naista. Lisäksi Hippoksen valtuuskunnassa on vain kolme naista 42 paikasta ja niistäkin yksi on ravinaisten kiintiöpaikka. Eli prosentteina Hippoksen hallituksessa on 28,5 prosenttia naisia (2/7) ja valtuuskunnassa luku on vain seitsemän prosenttia (3/42). Näin, vaikka kaikissa ministeriöissä edellytetään, että hallinnonalalla tuotetaan sukupuolen mukaan jaoteltua tietoa ja että sitä käytetään valmistelun ja päätöksenteon pohjana. Hipposta valtion puolesta valvovalla maa- ja metsätalous­ministeriöllä on oma tasa-arvosuunnitelma.

Kuitenkaan opetusministeriön liikuntajärjestöille asetettua tasa-arvosuunnitelmavelvoitetta ei ministeriön suunnasta Hippoksen suuntaan ole. Esimerkiksi opetusministeriö edellyttää lajiliitoilta tasa-arvosuunnitelmaa valtioapua haettaessa.

On perin outoa, ettei Hippokselta edellytetä omaa tasa-arvosuunnitelmaa ja seurata sen edistymistä valtion rahoituksesta neuvoteltaessa. Onneksi tämä asia on korjattavissa. Kuka ottaa kopin?

Korjattu otsikkoon ja juttuun: Hippoksen hallituksessa on kaksi naista, ei yksi.