Teatteri ja Tanssi
8.9.2022 11:12 ・ Päivitetty: 8.9.2022 11:12
Hirvimetsässä kurotetaan yli sukupolvi- ja lajirajojen – kerroksellinen teksti ja taidokas näyttelijäntyö hurmaavat
Teatteri Jurkassa sai hiljattain ensi-iltansa Elli Salon kirjoittama Hirvimetsä. Ensi alkuun mielikuva kahden miehen metsästysreissusta ei kuulosta ehkä kaikista tuoreimmalta tarinan lähtökohdalta, mutta Hirvimetsä kasvaa alkuasetelmaansa paljon monisyisemmäksi kuvaukseksi vanhemman ja aikuisen lapsen suhteesta, kahden eri sukupolven yrityksestä kurottaa kohti toisiaan.
Salon Hirvimetsä-näytelmä voitti 2016 Sokeain kuunnelmapalkinnon ja sitä on esitetty myös Lappeenrannan kaupunginteatterissa vuonna 2019. Kansallisteatterin Omapohjassa sai samana vuonna ensi-iltansa myös Salon toinen näytelmä Alina, joka kertoi ansiokkaasti siskon ja veljen monimutkaisesta suhteesta addiktion varjossa.
Hirvimetsän alussa katsojat tuodaan metsän suuntaan ajavan auton kyytiin. Autossa on isä ja poika sekä aie hirven metsästämisestä, tai tämä on isän suunnitelma, poika Simo on tullut mukaan lähinnä nauttimaan luonnosta. Autossa on hiljaista, keskustelu ei oikein kulje ja kuunneltavasta musiikista ei päästä yhteisymmärrykseen. Yleisöä naurattaa.
Esityksen on ohjannut Teatteri Jurkkaan Tuomo Rämö, joka on aikaisemmin työskennellyt myös Jurkan johtajana. Rämö mainitsee käsiohjelmassa vierauden olevan olosuhde. Ei itsessään hyvä tai huono asia.
HIRVIMETSÄN isä ja poika ovat toistensa läheisiä, mutta välissä näyttää olevan kädenlämmön lisäksi monen monta kilometriä. Miten puhua lähimmäiselle, joka tuntuu ventovieraalta? Saati selviytyä tämän kanssa metsässä. Mainitusta olosuhteesta huolimatta molemmat osapuolet kyllä yrittävät, mutta puhuvat lähinnä toistensa ohi tai tulevat väärinymmärretyiksi.
Päärooleissa isänä ja poikana nähdään Timo Torikka ja Markus Järvenpää. Torikan Isä on vanhan liiton miehiä ja tottuneempi liikkumaan metsässä. Isässä näyttäytyy sissimäinen asenne ja vahva halu opettaa erätaitoja seuraavalle sukupolvelle. ”Otapa poika oppia.”
Järvenpään Simo ei taas tunnu tietävän haluaako ottaa näitä oppeja vastaan. Simo on Isää herkempi ja tiedostavampi, mutta jolla on metsään vääränlaiset jalkineet. Molemmat onnistuvat rooleissaan ja ovat näyttelijöinä taitavia. Henkilöhahmojen erot ovat näkyvissä, mutta niitä ei kuitenkaan alleviivata liiaksi asti. Kokonaiskuva säilyy kolmiulotteisena.
Hirvimetsä
- Teksti Elli Salo
- Ohjaus Tuomo Rämö
- Lavastus, pukusuunnittelu, äänisuunnittelu ja videosuunnittelu Tomi Flyckt
- Valosuunnittelu Saku Kaukiainen
- Rooleissa Markus Järvenpää, Timo Torikka, Kristiina Halkola, Siiri Rämö
Salon teksti on riemastuttavan rikas. Kerroksellinen ja traagisuudessaankin ylettömän koominen. Kuinka rumasti, mutta silti niin hullunkurisen hauskoin korulausein Isä voikaan puhua Simolle elämästä. Tämä tuo myös hahmojen välille kiinnostavaa hankausta. Vaikka Isän pojalleen antamat nyrjähtäneet elämänopit kaikuvat usein kovin vanhentuneina, Torikka tekee hahmostaan herkän ja inhimillisen.Simon luontokokemus liikuskelee vuoristoradan lailla, aina voimantunnosta hysteriaan. Järvenpää tarjoilee esityksessä lisäksi nostattavan, lajirajoja rikkovan, monologin.
ESITYKSEN visuaalisesta ilmeestä sekä äänisuunnittelusta vastaava Tomi Flyckt rakentaa näyttämön visuaalisuuden puvustuksen varaan. Tärkeään rooliin tässä on nostettu myös vanha televisio, jota hyödynnetään näyttämökuvassa kekseliäästi.
Päähenkilöiden rinnalle nousee luonnossa piilevä mystisyys. Esityksessä yhdistetäänkin onnistuneesti parivaljakon arkisen koominen kohellus metsässä piilevään maagisuuteen. Tässä vaikuttaa erityisesti Kristiina Halkolan kauniisti eloaan manaileva hirvi, myyttinen metsän valtias, joka tuntuu kurottavan yleisöön jostain tämän todellisuuden takaa
Halkolan kehollistaman Hirven voi nähdä edustavan kokonaisvaltaisuudessaan koko metsää ja luontoa itseään. Halkola on lavalla vain muutamia kertoj,a mutta roolisuoritus jättää vahvan muistijäljen.
Kun metsä laajenee Jurkan pienen näyttämön reunojen yli, mitä lopulta siirtyy seuraavalle sukupolvelle?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.