– Hallituksen linjaukset ovat hirveitä, ihan kylmät väreet tulee. Minua hirvittää ja vähän pelottaa hallituksen aikeet leikata asumistuesta ja toimeentulotuesta. Meilläkin on työntekijöitä, jotka hakevat niitä. Ja moni hakee soviteltua päivärahaa ja siitäkin leikataan. Pelottaa näiden ihmisten puolesta, kaupan alalla työskentelevä Päivi Andersson summaa.

Andersson ja hänen kanssaan Tampereelta kokoukseen saapunut Petteri Isotalo ovat molemmat myyjiä Citymarketissa – Andersson kassaosastolla ja Isotalo kodinosastolla. Kumpainenkin on luottamusmies ja Andersson on myös työsuojeluvaltuutettu. Kuten kaupan alalla laajemminkin, on yksi pulma työpaikalla ylitse muiden.

– Meillä on ihan julmetusti osa-aikaisia työntekijöitä todella pienillä tuntisopimuksilla. On ihan perheellisiä ihmisiä, jotka tekevät 15 tuntia viikossa, eikä tunteja ole näköpiirissä lisää, Andersson sanoo.

HALLITUKSEN suunnitelmista Petteri Isotaloa huolestuttaa eniten irtisanomiskynnyksen madaltaminen. Kun ennen on pitänyt olla asiallinen ja painava syy, riittää jatkossa irtisanomiseen asiallinen syy.

– Mietin, että kuinka helpolla sitten kenkää saa, kun nyt koeaikafudutkin ovat alkaneet yleistyä. Kun olen sellaiseen törmännyt, niin syyt olivat kyllä aika heppoiset. Se on työnantajalle iso asia, jos irtisanomista ei tarvitse perustella kunnolla, hän sanoo.

Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus nousee myös korkealle huolien listalla. Yhden päivän palkan menetys on etenkin pienipalkkaisille niin iso asia, että Isotalo ja Andersson uumoilevat sen vain lisäävän sairaana töihin menoa.

– Painava syy -tapahtumassa Tampereella kokoomuksen edustaja sanoi, että tarkoituksena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ettei tule turhia poissaoloja. On hurjaa, että hallituksen näkökulma on, että nämä ovat aiheettomia poissaoloja. Voi toki olla, että jossain määrin joku käyttää sitä hyväksi, mutta se on kuitenkin harvinaista, Andersson sanoo.

– Uskon, että tämä vain pidentää poissaoloja, että haetaan sitten enemmän sairauslomaa, Isotalo sanoo.

Andersson moittii myös aikuiskoulutustuen lakkauttamista, sillä se vähentää mahdollisuuksia vaikkapa vaihtaa alaa. Myös vuorotteluvapaan poistaminen tuntuu huonolta ratkaisulta.

– Jos ajattelen omaa ikäluokkaani – minullakin olisi jo mahdollisuus vuorotteluvapaalle – niin takana on paljon työvuosia. Ajattelen jaksamista, kun eläkeikä nousee koko ajan. Vuorotteluvapaa olisi tosi hyvä pysähdys, että jaksaa.

Oululainen Janne Korpiaho aktivoitui ay-hommiin hallituksen toimien takia.

SAMAN suuntaisia ajatuksia on oululaisella Janne Korpiaholla, joka hänkin työskentelee kaupan alalla. Rautakaupassa myyjänä työskentelevä Korpiaho ei säästele sanojaan.

– Suomeksi sanottuna hävyttömiä heikennyksiä on luvassa. Tämä kaikki on myyty meille niin, että pitää luopua aika paljosta, jotta kansantalous voi hyvin. Ei se ole meille täällä kentällä oikein auennut, että miten tämä kaikki muka parantaa kansantaloutta.

Korpiahoa huolettaa Isotalon tapaan irtisanomiskynnyksen madaltaminen. Se lisää epävarmuutta ja pelkoa, jos ilmassa leijuu uhka, että voisi tulla irtisanotuksi vaikkapa pärstäkertoimen perustella.

PAMin suhdannebarometrin vastaajien arviot oman taloustilanteen kehityksestä ovat heikentyneet edellisistä kyselyistä. Kaupan alan vastaajista vain 7,7 prosenttia odottaa taloustilanteensa paranevan tulevan vuoden aikana. Mitä Korpiaho tuumii omasta taloustilanteestaan?

– Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ei ainakaan parempaa ole ollut. Kaikki hinnat ovat nousseet. Nyt jos vielä tilinauhasta nakerretaan, niin ei se tästä valoisammaksi muutu. Yhden lapsen isänä on huoli, kun on muitakin suita ruokittavana kuin oma. Ei herätä luottamusta tulevaisuuteen, että vyötä on pitänyt jo kiristää ja pahalta tuntuu, että pitää kiristää lisää, hän sanoo.

Korpiaho on liittokokouksessa ensikertalaisena. PAMin jäsen hän on ollut jo pitkään, mutta vasta nyt hän on aktivoitunut.

– Tuli sellaiset madonluvut pöytään hallitukselta, että se kiehautti pannun yli. Kuten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi puheessaan, niin kaikki, mitä toinen osapuoli haluaa, toteutetaan. Ei ole mitään perinteistä kädenojennusta tai kompromissinhakua – sitä ei edes yritetä. Se törkeys, se julkeus, millä nämä asiat nyt lyötiin pöytään ja saneltiin… Se oli minulle sellainen herätys, että nyt todellakin täytyy tehdä jotain. Haluan olla vaikuttamassa asioihin, Korpiaho sanoo.

Liisa Tamminen toimii työpaikkansa pääluottamusmiehenä.

HELSINGIN varastotyöntekijöiden ammattiosaston varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Liisa Tamminen kertoo, että hänenkin työpaikallaan Barona logistiikkaratkaisuissa hallitusohjelma on herättänyt huolta.

– Meillä on hirveän paljon maahanmuuttajataustaista porukkaa ja heillä on erityisen suuri huoli omasta pärjäämisestä ja jatkosta, jos yhtäkkiä maastapoistolaki astuu voimaan. Että mitä sitten, jos jääkin työttömäksi, eikä työtä löydy, Tamminen kertoo viitaten hallitusohjelman kirjaukseen, että uusi työ pitää löytyä kolmessa kuukaudessa, jotta jäädä Suomeen.

Hän nostaa samalla esiin keinon, jolla työpaikan tasolla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden tilannetta voisi parantaa kiinnittämällä huomiota työvuorojen suunnittelun.

– Maahanmuuttajilla, jotka opiskelevat suomea päästäkseen kielikokeeseen voidakseen hakea kansalaisuutta, voi olla joskus vaikeaa saada vapaita niille päiville, joissa on opiskeluja. Se on yksi asia, jossa voisi parantaa.

Hallituksen linjauksissa riittää kritisoitavaa, mutta Tamminen on huolissaan siitä, ettei tieto niiden vaikutuksista ole tavoittanut ihmisiä riittävästi. Hän on kuullut jopa puheita, etteivät leikkaukset koskisi kuin liittojen jäseniä.

– Ymmärryksen puute on aika laajaa jopa siitä, että mikä on ay-liike, mikä on PAM, mistä työehdot tulevat ja niin edelleen. En tiedä, onko se jokin sukupolviasia, että ajatellaan, että kun asiat ovat aina olleet jollain tavalla, niin ne tulevat aina olemaankin niin. Se huolettaa.

Tamminen on osallistunut SAK:laisten liittojen Painava syy -kampanjointiin, jolla pyritään lisäämään tietoa hallituksen suunnitelmista.

– Työpaikoilla on kierretty, puuropusseja jaettu mielenosoituksissa ja olin SAK:n tilaisuuksissa Järvenpäässä ja Helsingissä Triplassa. Ne ovat saaneet ihan hyvin näkyvyyttä ja lisänneet varmasti myös ymmärrystä siitä, mistä on kysymys.

Entäpä pitäisikö vaihdetta kääntää isommalle?

– Kyllä. Puhumisen aika rupeaa olemaan ohi.

Henri Grundström (vasemmalla) vinkkasi, että pääluottamusmies Mikko Ruokosella saattaisi olla sanottavaa hallituksen suunnitelmista.

KESKON pääkaupunkiseudun keskusvaraston pääluottamusmies Mikko Ruokonen summaa, että tällä hetkellä työntekijöiden edunvalvonta kiteytyy poliittiseen tilanteeseen. Hallituksen esittämät toimet ovat käänteentekeviä ja merkittäviä koko työväestön kannalta, hän luonnehtii. Hän katsookin arvioissaan omaa työpaikkaa kauemmas:

– Meillä lähtökohtaisesti kaikki työntekijät ovat kokoaikaisia, eikä meillä ole vastentahtoista osa-aikatyötä, mutta isommassa kuvassa sovitellun päivärahan leikkaukset tulevat koskemaan koko alaa. Nämä ovat isoja asioita, joita ei voida missään nimessä hyväksyä, Ruokonen sanoo.

Hän taustoittaa, että heillä on paikallisesti sovittu siitä, että osa-aikainen työntekijä saa halutessaan täydet tunnit. Silloin työnantajan ei tarvitse erikseen kysellä uutta työntekijää palkatessaan, että haluaako joku lisätunteja.

– Meillä tehdään paljon paikallisia sopimuksia, meillä on jatkuva neuvottelukulttuuri. Mutta mitä se tuo sitten, jos paikallisesti pystytään neuvottelemaan ohi pääluottamusmiehen tai luottamusmiesjärjestelmän. En osaa sanoa, mitä se tarkoittaa. Toivoisin, että meillä yritys ei lähtisi sitä murentamaan, koska kyllä sellainen aiheuttaa laineita, Ruokonen puntaroi hallituksen linjauksia paikallisesta sopimisesta.

Ruokonen kertoo, että hallituksen suunnitelmista keskolaisia puhuttavat erityisesti työelämälait, kuten irtisanomissuojan heikentäminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen. Ruokonen arvioi, että ay-liikkeen ruuvi kiristyy ja hallituksen suunnitelmia vastustavia toimia tullaan näkemään lisää.

– Se olisi vielä estettävissä, jos sieltä elinkeinoelämän puolelta tulis viestiä – pyytäisi aidosti sinne neuvottelupöytään. Mutta niin kauan, kun työnantajat piiloutuvat hallitusohjelman taakse, niin ei siellä ole aitoja neuvotteluja.

Katri Ranula on huolissaan siitä, miten hallituksen heikennykset vaikuttavat ihmisten mielenterveyteen ja lapsiperheisiin.

KAARINASTA Jyväskylään liittokokoukseen saapunut Katri Ranula uskoo ja tietääkin, että lisää toimia on luvassa, jos tarvis niin vaatii. PAM Lounais-Suomi on valmiina, hän sanoo.

– Suunnitelmia on. Isosti. Meissä on vahvuutta – meidän porukka on niin tiiviisti yhtä, että en epäile hetkeäkään, etteivätkö meidän suunnitelmat tule toteutumaan, jos tilanne ei ala muuten helpottamaan, hän kertoo, mutta jättää toistaiseksi paljastamatta, mitä suunnitelmissa on.

Ranula työskentelee kaupan alalla ja toimii suuren erikoiskauppaketjun pääluottamusmiehenä sekä ammattiosastonsa sihteerinä. Hänenkin työpaikallaan osa-aikatyön hurja määrä nousee ratkaistavien ongelmien kärkeen.

– Osa-aikaisuutta on älyttömästi ja kun on pitkät työmatkat, se korreloi siihen, ettei palkka tahdo riittää edes niihin työmatkoihin, hän kuvailee.

Hallituksen tavoitteeseen lisätä kokoaikatyötä Ranula vastaa kysymyksellä: missä niitä kokoaikatöitä jaetaan?

– Kyllä hallituksen suunnitelmat pelottavat. Kylmikset (kylmät väreet) menee, kauhulla olen niitä puheita kuunnellut ja työpaikallakin niistä on paljon puhuttu.

Monille osa-aikaisille työntekijöille esimerkiksi asumistuki on hyvin tärkeä oman toimeentulon kannalta. Ranula on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisillä rahat eivät riitä ruokaan, lääkkeisiin tai oikein mihinkään.

– Itseä pelottaa erityisesti se, että ihmisten mielenterveys alkaa brakata (hajota). Miten vaikka lapsiperheissä käy, jos vanhemmat uupuvat siihen, ettei ole varaa mihinkään. Lapset kärsivät siitä.

Ranula arvelee, etteivät ihmiset oikein vieläkään ymmärrä, kuinka isoista asiosta nyt puhutaan.

– Se on huoli, että miten me saamme työntekijöille tietoon, että nyt on tosi kyseessä.