Työmarkkinat
20.4.2023 09:28 ・ Päivitetty: 20.4.2023 09:30
Hoitajaliitto selvitti: kielitaidon opettaminen on sälytetty henkilöstön vastuulle
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemän tuoreen jäsenkyselyn mukaan kotouttamistyö ja kielen opettaminen on jätetty liikaa henkilöstön harteille.
– Tilanne on entisestään huonontunut vuodesta 2021. Valtion pitää kantaa vastuu kielitaidon kehittämisessä, Superin tiedotteessa todetaan.
Liiton mielestä työperäinen maahanmuutto voi olla yksi ratkaisu sote-sektorin ja kasvatusalan työvoimapulaan vain, jos rekrytointiprosessi hoidetaan hyvin.
Rekrytointiprosessin suurimmat puutteet liittyvät Superin mukaan siihen vaiheeseen, kun ulkomailta rekrytoitu työvoima saapuu Suomeen. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että vastuu kotoutumisesta sekä kielen ja ammatin opettamisesta on sälytetty jo ennestään kuormittuneen henkilöstön tehtäväksi.
– Yleiskielen osaaminen ei riitä, vaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa tarvitaan ammatillista vuorovaikutusta ammattitaidon ohella, puheenjohtaja Silja Paavola toteaa tiedotteessa.
Jäsenkyselyjen valossa työnantaja ei panosta kielitaidon kehittämiseen, vaan valtiovallan on osoitettava tähän rahat.
– Työnantajan pitää varmistaa työntekijöiden tosiasiallinen kielitaito. Koska kyse on julkisista peruspalveluista, on valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus tilanteessa, jossa työvoimaa aktiivisesti rekrytoidaan ulkomailta, Paavola sanoo.
JÄSENKYSELYSSÄ kysyttiin ulkomailta aktiivisesti rekrytoitujen ammatissa tarvittavan kielitaidon tasosta heidän saapuessaan Suomeen. 84 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulijoiden ammatissa tarvittava kielitaito on riittämätön. Vieraskielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi arviossa on mukana myös esimeriksi vieraskielisiä hoiva-avustajia.
Vastaajien mielestä uhkana asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen lisäksi on työturvallisuuden vaarantuminen sekä vieraskielisten huono kotoutuminen ja puutteet heidän oikeusturvassaan.
– Riittävä ammatillinen kielitaito on alan pito- ja vetovoimaa edistävä asia. Tavoitteena pitää olla, että tulijat saadaan osaksi työyhteisöjä ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä, Paavola painottaa.
Ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessissa ilmeni kyselyn mukaan puutteita: työnantajat eivät varmista kielitaitoa riittävästi tai laadi suunnitelmia kielitaidon kehittämiseen, eivätkä vastaanottavat työyhteisöt myöskään saa etukäteen riittävästi tietoa tulijoista eivätkä valmennusta tulijoiden vastaanottamiseen.
Kyselyyn vastasi 4 128 Superin jäsentä tämän vuoden helmikuussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.