– Tietoni mukaan Meilahdessa perutaan leikkauksia henkilökuntapulan vuoksi lähes päivittäin, Hjelt sanoo.

Vähäinen henkilökunta tekee hoitoyksiköistä Hjeltin mukaan monin paikoin haavoittuvaisia.

– Henkilökuntapula on jatkuvasti läsnäoleva asia. Samaan aikaan kun palkataan, toisesta päästä lähtee pois kokeneita hoitajia. Heillä on kolmivuorotyö ja sen päälle he päivystävät. Työ on todella raskasta. Toiminta pyörii pitkälti hoitajien joustamisen varassa. Hoitajat paikkaavat toistensa poissaoloja. Tämä menee läpi koko HUSin.

– Ylikuormitusta on liikaa. Joissakin paikoissa tulokset ovat olleet hälyttäviä. Odottelemme uusimman työolobarometrin tuloksia.

Myös potilaiden kunto ja hoidot ovat muuttuneet ja työ on Hjeltin mukaan aiempaa raskaampaa.

– Kun porukkaa on liian vähän, joudutaan tekemään ylitöitä mikä uuvuttaa työntekijöitä. Ihmiset jäävät sairauslomalle ja irtisanoutuvat uupumisen vuoksi. Palkan saa helpommin jossakin muualla, Hjelt sanoo.

Hoitajat ovat puhuneet asiasta Hjeltin mukaan jo useamman vuoden ajan. Hän vastuuttaa asiasta poliitikkoja, jotka ovat vastuussa kuntarahoituksesta.

– Virkamiesten ja poliitikkojen pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ymmärtää tilanteen vakavuus. Tarvitaan lisää rahoitusta. Ymmärrän, että joillakin Uudenmaan kunnilla voi olla taloudellisia haasteita, mutta budjetointi on arvovalinta. Halutaanko sitä laittaa sote-puolelle, minkä verran erikoissairaanhoitoon ja minkä verran perusterveydenhoitoon.

– Kun ei ole reagoitu on jouduttu noidankehään, josta on vaikea päästä pois. Näkemykseni on, että tulee todella tiukat ajat, jos näitä asioita ei saada kuntoon.

Hoitohenkilökunnan työmoraalia Hjelt luonnehtii korkeaksi. Potilaat hoidetaan niin hyvin kuin pystytään eikä heille haluta näyttää kiirettä ja painetta.

– Hätätapaukset saadaan edelleen hoidettua, mutta osalla hoito viivästyy. Jonot ovat tietyissä potilasryhmissä hankalat ja pitkät. Meillä on myös vuodeosastolla paikkoja kiinni, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa töissä.

Palkkaus varsinkin HUSin erikoissairaanhoidossa on Hjeltin mukaan jo rekrytointiongelma.

– Kun asiat ovat nousseet julkisesti esiin, alalla tiedetään aika yleisesti missä ongelmaa on, eivätkä ne vedä. Hakijamäärät ovat laskeneet meillä merkittävästi.

Hjeltin mukaan esimerkiksi siirtyminen Vantaan perusterveydenhuollosta HUSin vaativaan erikoissairaanhoitoon voi päättyä siihen, kun valittu työntekijä kuulee palkastaan. Vantaalla palkka on töiden vaativuudesta huolimatta parempi.

– Palkka ei ole meillä missään suhteessa työn kuormittavuuteen eikä vaativuuteen. Monet Uudenmaan peruskunnat maksavat työstä paremmin kuin HUS. Sitä sopii miettiä miksi näin.