Muut osapuolet – Julkisen alan unioni JAU (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty) ja muun muassa OAJ:tä ja Lääkäriliittoa edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO – olisivat sen hyväksyneet. Sillä edellytyksellä, että muutkin liitot olisivat sen hyväksyneet. Myös työnantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyöantajat KT olisi hyväksynyt sovintoesityksen.

Super ja Tehy kertoivat eilen, että ne alkavat valmistautua jäseniensä joukkoirtisanoutumiseen. Samalle ne myös kertoivat valmiudesta jatkaa neuvotteluja. Neuvottelutaktisista syistä liitot eivät halunneet kertoa tarkemmin, milloin ja missä laajuudessa irtisanomiset tapahtuisivat. Eilisessä tiedotustilaisuudessa Millariikka Rytkönen totesi, että hoitajilla ei ole kiire.

Työtaistelutoimien ajoituksessa hoitajaliittoja saattaa kiinnostaa tammikuu. Silloin on toteutettu sote-henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena hyvinvointialueille. Tammikuussa ovat myös jo käynnissä vuoden 2023 huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien kampanjat. Poliitikot ovat tuossa tilanteessa alttiita vaikuttamisyrityksille.

Pelkästä uhkailusta ei ole kyse. Valmiutta siihen on. Siitä osaltaan kertoo sovintoesitykseen liittyvä somekeskustelu, jossa hoitoalalla työskentelevät ovat haukkuneet esityksen. Ja osa hoitajista on jo pannut toimeksi. Tässä kuussa ilmestyneen Virallisen lehden numerossa – lehdessä julkaistaan muun muassa lakisääteisiä ja muita virallisia ilmoituksia ja kuulutuksia – oli 30 hoitajan, pääosin lähihoitajien ja sairaanhoitajien, omasta pyynnöstä tehtyjä ammattinimikkeiden määräaikaisia peruutuksia. Tällä estetään se, että näitä hoitajia ei voi määrätä työhön.

TEHYN JA Superin päätöksen takana on raha. Liitot haluavat esitettyä isommat korotukset. Toinen syy on huoli hoitajapulasta. Tehyn ja Superin mielestä esityksellä ei ratkota millään tavalla hoitajapulaa.
Sovitteluesityksen takana olevia lukuja ja rahasummia ei ole tarkemmin avattu. Kyseessä on kuitenkin kuntasektorin tapauksessa kohtuullisen anteliaasta paketista. Esityksen palkkaohjelman vaikutus on 5,1 prosenttia ja se jaettaisiin paikallisina erinä. Samaan aikaan paikallinen sopiminen ja sen kohdentuminen on kuitenkin herättänyt huolta osassa liittoja. Tietoa ei ole, onko esityksessä mukana yleensä paikalliseen sopimiseen liittyvä niin sanottua perälauta, eli sitä, että paikallinen erä jaettaisiin kaikille työntekijöille tasan, jos yhteistä näkemystä paikallisesta erästä ei löydy.

Lisäksi sovitteluesitykseen on rakennettu neuvottelukierroksen yleensä aloittaneissa teollisuusliitoissa jo närää herättänyt kytkös. Lautakunta ehdotti kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöille viisivuotista palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja vuosittain noin prosentin enemmän kuin muilla aloilla. Jos tätä vuotta pitäisi esimerkkinä, niin alkuvuodesta tehtyjen noin kahden prosentin ”yleiskorotuksien” asemesta kunta-alan työntekijät olisivat saaneet yhteensä kolmen prosentin korotukset.

Tätä kytköstä, jossa vientialat neuvottelisivat osaltaan myös julkisen alan palkankorotuksista, voi pitää myös eräänlaisena solidaarisuuseränä, jossa miesvaltaiset vientiliitot neuvottelisivat naisvaltaisille hoiva-aloille suuremmat palkankorotukset.

Muun muassa JHL pitää tätä sovintoesitykseen kohtaa – vientialojen palkankorotusten kytkeminen kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotuksiin – lasikaton ja samalla myös Suomen mallin rikkomisena.

Hoitajat ovat kuitenkin vaatineet esitettyä kovempia korotuksia. Superin ja Tehyn ajaman palkkaohjelman tavoite on nostaa palkkoja prosentin asemesta 3,6 prosenttia enemmän kuin muilla aloilla viiden vuoden ajan.

Työnantaja piti jo sovintoesityksen palkkaratkaisua kalliina. Esityksen tarjoama kolmen vuoden työrauha oli kuitenkin merkittävä tekijä sille, että työnantaja olisi ollut valmis esityksen hyväksymiseen.