Hoitojonot nousivat keskusteluun jälleen viime viikolla, kun Valvira kertoi aloittavansa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnan hyvinvointialueilla ja Hus-yhtymässä. Yhtymä järjestää kaikkien Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon. Valviran mukaan osassa alueita tilanne on erittäin vakava.

Suurin selitys hoitoon pääsyn hitauteen on koko sosiaali- ja terveydenhoitoalan pitkään tiedossa ollut henkilöstövaje, joka viime vaalikaudella räjähti käsiin. Erikoisaloillakin puuttuu yhtä aikaa sairaanhoitajia ja lääkäreitä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.

-  Pohjimmaiset syyt hoitojonoihin palaavatkin ei menneen hallituksen, vaan jo sitä edellisten hallitusten toimiin, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM:stä.

Sanna Marinin (sd.) hallitus lisäsi muun muassa sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuspaikkoja. Sekään ei Mäntyrannan mukaan välttämättä ratkaise ongelmaa. Koulutettavista käydään eri aloilla jo kilpailua, eikä hoitoala ole aloista houkuttelevin.

-  Erityisesti toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa alkaa näkyä nuorisoikäluokkien pieneneminen tavalla, jota ei ihan vielä edes ymmärretä, Mäntyranta varoittelee.

Vielä pitemmän aikajänteen asia on, että koko ajan suurempi osa väestöstä ikääntyy, elää nykyistä pitempään ja ehtii siten sairastaa useampia sairauksia. Se kaikki vain lisää erikoissairaanhoidonkin tarvetta tulevaisuudessa.

MYÖS THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo, että hoitojonot ovat monen tekijän summa. Taustalla kummittelee yhä myös korona. Henkilökuntaa siirrettiin muista töistä koronapotilaiden hoitoon, eikä silloin kertyneitä jonoja ole vieläkään saatu kokonaan purettua.

-  Koronan päälle tuli vielä hoitajien pitkittynyt työtaistelu ja siihen liittyvät toimet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoineen, mikä edelleen hiukan kasvatti jonoja, lisää Mäntyranta.

Hyvinvointialueiden jättimäinen organisaatiouudistus on osaltaan kasvattanut jonoja. Kyseessä on suurin myllerrys sitten 1970-luvulla tehdyn perusterveydenhuollon uudistuksen.

-  Kaikilla alueilla etsitään uusia keinoja palveluiden järjestämiseen. Aina, kun aloitetaan jotain uutta, se voi aluksi kangerrella, Tuominen sanoo.

Tuomisen mukaan erilaisia toimenpiteitä on jo tehty ja tehdään jatkuvasti jokaisella alueella jonojen purkamiseksi. Digitaalisia vaihtoehtoja ja paljon muita hyviä uudistuksia on tulossa, mikä vaikuttaa positiivisesti hoitojonoihin, hän uskoo.

Uudistuksen valmisteluaika oli THL:n Tuomisen mielestä aika lyhyt.

-  Vaikka sitä valmisteltiin hallitustasolla ja ministeriössä vuosikausia, itse toiminnan aloittamiseen mentiin aika nopeassa tahdissa. Kaikkea ei saatu valmiiksi siinä aikataulussa, kun hyvinvointialueet aloittivat.

ERITYISEN pitkiä jonot ovat Tuomisen mukaan monella alueella lonkan tai polven tekonivelleikkauksiin ja kaihileikkauksiin.

-  Kun väestö ikääntyy, muun muassa tekonivelten tarve lisääntyy. Suuret ikäluokat alkavat tulla siihen ikään.

Jonojen lyhentämiseksi tulee henkilökuntatilannetta saada paremmaksi.

-  Lisäksi ylimääräistä jononpurkua erilaisin keinoin tulisi tehdä eritoten erikoisaloilla, missä jonoja on runsaasti, jotta tilanne saadaan tasoittumaan, Tuominen sanoo.

Näin on hänen mukaansa tehty kautta aikojen, kun jonoja on alkanut kasvaa.

Hän muistuttaa myös, että joillakin erikoisaloilla jonoa ei ole juuri nimeksikään, esimerkiksi kiireettömät syöpäkasvaimet on pystytty hoitamaan hyvin.

PERUSTERVEYDENHUOLLON hoitotakuu kiristyy 14 vuorokauteen syyskuun alusta. STM:n Mäntyranta uskoo, että se voi osaltaan ja ajan kanssa helpottaa syksyn hoitojonojen tilannetta myös kiireettömässä erikoissairaanhoidossa.

-  Kaikki parannus, mitä tapahtuu perusterveydenhuollossa, helpottaa painetta erikoissairaanhoidossa. Siellä, missä perusterveydenhuolto sakkaa, tulee väistämättä ylivuotoa erikoissairaanhoitoon.

Hänen mukaansa potilaita lähetetään liiankin helposti erikoissairaanhoitoon silloin, kun sinne on ollut helpompi pääsy, vaikka he oikeasti tarvitsisivat vain hyvää yleislääkäriä.

Mäntyranta odottaa helpotusta myös hoidon jatkuvuudelta, jota Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa viedä eteenpäin.

-  On se sitten omalääkäri tai oma tiimi, kun potilaat tunnetaan paremmin, ei heitä yhtä helposti tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon ihan vain asioiden selvittämistä varten.

YKSITYISET sote-yritykset ovat olleet ainakin kaihileikkauksissa jo mukana purkamassa jonoja palveluseteleillä.

Mäntyranta uskoo hallituksen vaihdoksen vaikuttavan niin, että yksityinen palvelutuotanto entisestään monipuolistuu ja lisääntyy.

-  Se ei ole radikaali suunnanmuutos, vaan hyvää ja luontevaa kehitystä.

Hänen mukaansa parannettavaa on siinä, että ihmiset tietävät oikeutensa ja osaavat vaatia esimerkiksi palveluseteliä, jos eivät pääse määräajassa erikoissairaanhoitoon.

-  Hallitusohjelmassakin mainitaan, että neuvontaa ja ohjausta on syytä lisätä. Siinä on varmaan kaikilla hyvinvointialueilla parannettavaa.

Kiireettömässä hoidossa erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää aina lääkärin lähetettä. Hoito on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Hyvinvointialueen on järjestettävä hoito joko toiselle hyvinvointialueelle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli, jos alueen oma sote-keskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä enimmäisajassa.

Sanna Nikula / STT