Erikoisjärjestelyjen ohella pandemia on näkynyt vahvasti vaalien alla käydyissä keskusteluissa.

Leidenin yliopiston professori Joop van Holsteijn kuitenkin arvioi, että pandemia tai sen hallinta ei välttämättä vaikuta vaalien tulokseen niin suuresti kuin voisi kuvitella.

–  Mutta voi olla, että loppuviikosta olen jo vaihtanut mieltäni, van Holsteijn sanoo STT:lle puhelimitse.

–  Sen sijaan käytössä on monia ylimääräisiä keinoja, jotta äänestyspaikoille ei synny tungosta, van Holsteijn kertoo.

Äänestysajan pidentämisen lisäksi Hollannissa on annettu yli 70-vuotiaille mahdollisuus äänestää postitse. Erikoisia äänestyspaikkoja on myös avattu: esimerkiksi Rotterdamissa on kaksi äänestyspistettä, joissa äänensä voi antaa autokaistan kautta.

Alankomaita yli kymmenen vuotta johtanut Mark Rutte tavoittelee vaaleissa jatkokautta pääministerinä. Gallupien perusteella Rutten keskustaoikeistolainen VVD-puolue yltäisikin jälleen kerran vaalien suurimmaksi.

Rutten gallup-etumatka opposition äärioikeistolaiseen Geert Wildersiin ja tämän johtamaan vapauspuolueeseen on pitänyt pintansa.

Vaalikampanjoiden jännitteen on arvioitu jopa lässähtäneen, koska huomio on keskittynyt pitkälti pandemian hallitsemiseen. Lisäksi voimassa olevat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet perinteistä kampanjointia julkisissa tiloissa.

Jopa vapauspuolueen Wilders on myöntänyt, että koronavirus vaikuttaa vieneen hapen näiden vaalien ympäriltä.

–  Nykyinen hallitus on melko suosittu nyt tai ainakin pääministeri on, mutta toisaalta kriisien aikaan ihmiset tapaavat tukemaan valtaa pitäviä, Wilders kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Professori van Holsteijn kuitenkin huomauttaa, että Wildersin puolue näyttää säilyttävän nykyiset paikkansa parlamentissa.

–  Wilders on pärjännyt melko hyvin, sillä oikealla laidalla on nousevia puolueita, jotka pyrkivät saamaan osansa hänen puolueensa äänestäjäkunnasta, van Holsteijn sanoo.

Vaikka vapauspuolue pitäisikin asemansa toiseksi suurimpana puolueena, on hyvin epätodennäköistä, että se päätyisi hallituskoalitioon, koska moni puolue on sulkenut pois hallitusyhteistyön mahdollisuuden vapauspuolueen kanssa.

Yksi asia on van Holsteijnin mukaan Hollannin vaaleissa aina varmaa: tulevaa hallituskoalitiota on mahdoton arvata etukäteen.

–  Ei ole sanottua, että nykyiset hallituspuolueet jatkaisivat, vaikka tukea olisi tarpeeksi.

Van Holsteijn huomauttaa, että osa hallituspuoleista on kampanjoinut kritisoimalla hallituksen tekemiä päätöksiä, vaikka ne ovat olleet mukana päättämässä asioista.

Hän pitää todennäköisenä, että Rutten VVD jatkaa hallitusvastuussa, mutta muiden hallituskumppanien nimeäminen etukäteen on vaikeaa.

Puoluekenttä on varsin sirpaleinen. Parlamentin edustajainhuoneen 150 paikasta kisaa yhteensä 37 eri puoluetta.

STT – Heta Hassinen