– Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee tiedotteessa.

STTK muistuttaa, että huolellinen lainsäädäntövalmistelu on toimivan demokratian ydintä. Keskusjärjestö nostaa esiin, että nyt heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä. Lakiesityksiin on STTK:n mukaan tehty ennätysmäärä muutoksia.

– Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki, Palola sanoo.

STTK:n hallitus arvostelee hallitusta siitä, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkinoille. Antti Palolan mukaan lisäksi palkansaajapuolen edustajien näkemyksiä ei ole valmistelussa juurikaan huomioitu.

TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN uudistuksia hallitus on perustellut talous- ja työllisyysvaikutuksilla.

– Perusteluilta on pohja pettänyt, sillä vaikutukset ovat vähäisiä, jopa olemattomia, Palola sanoo.

Palola ennakoi, että huono lainvalmistelu voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Esimerkiksi työtaisteluoikeutta koskeva sääntely on hänen mukaansa nyt niin tulkinnanvaraista, että sen soveltamiskäytäntöä on lähes mahdoton ennakoida. Tämä on Palolan mukaan ongelmallista oikeusvarmuuden näkökulmasta.

Suomea ei Palolan mukaan viedä tällä tyylillä kohti muita Pohjoismaita, vaikka maan hallitus haluaa näin uudistuksiaan perustella.

– Uudistuksilla sotketaan työmarkkinoiden toiminta pitkäksi ajaksi. Niiden politisoituminen todennäköisesti myös johtaa jatkossa lisääntyviin työmarkkinahäiriöihin neuvottelukierrosten aikana