-  Mahdollisesta KKO-valitusluvan hakemisesta en osaa sanoa vielä mitään. Harkinta vie oman aikansa, ja Syyttäjälaitoksen osalta siitä päättää valtakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoi STT:lle.

Suomessa 2000-luvulta asti asunutta Gibril Massaquoita, 54, syytettiin muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999-2003. Hovioikeus katsoi, että pääosan syytteissä kuvatuista teoista oli sinänsä näytetty tapahtuneen. Sen mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että syytetty Gibril Massaquoi, 54, olisi syyllistynyt mihinkään hänen syykseen väitetyistä rikoksista.

Laitinen on päätökseen pettynyt.

KESKUSRIKOSPOLIISI (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Väitettyjen sotarikosten tutkiminen ja syytteeseen saattaminen on Suomen juridinen velvollisuus. Kansainvälisten sopimusten mukaan kaikkien maiden pitää etsiä sotarikoksista epäiltyjä ja joko luovuttaa heidät toiseen maahan tai pistää oikeudenkäynti pystyyn itse. Massaquoin tapauksessa Liberia ei vaatinut hänen luovuttamistaan.

Tutkinta ja oikeusprosessi ovat tähän mennessä tulleet maksamaan jo miljoonia euroja. Sekä käräjä- että hovioikeus matkustivat oikeudenkäynnin aikana Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan väitettyjen rikosten tekopaikoilla.

-  Voi herätä kysymyksiä, että miksi tällaista asiaa on käsitelty Suomessa, kun lopputulos on tämä ja veronmaksajat maksavat laskun tästä kokonaisuudesta — Emme voida vain todeta, että juttu haiskahtaa vaikealta ja kun tiedetään, että siinä ei ole kyse Suomessa tehdyiksi epäillyistä rikoksista, niin sitä ei lainkaan tutkittaisi. Suomi on tätäkin juttua käsittelemällä näyttänyt esimerkkiä siitä, miten tällaisessa tilanteessa tulee menetellä, Laitinen korostaa.

HOVIOIKEUDEN mukaan osassa syytteistä näyttö ei riittänyt osoittamaan, että Massaquoi olisi edes ollut väitettyjen rikosten tekopaikalla. Syyttäjän todistajien tekemiä Massaquoin tunnistuksia hovioikeus piti epäluotettavina.

-  (Liberian pohjoisen) Lofan maakunnan tapahtumien osalta tunnistuksia oli ylipäänsä tehty vain muutamia. Kaikki nämä tunnistukset oli tehty sen jälkeen, kun Massaquoin pidätyksestä Suomessa maaliskuussa 2020 oli julkaistu uutisia tiedotusvälineissä ja niissä oli myös julkaistu kuvia Massaquoista. Myös (Liberian pääkaupungin) Monrovian tapahtumien osalta tunnistukset oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehty edellä mainitun ajankohdan jälkeen, hovioikeus sanoi.

Valtionsyyttäjä Laitinen myöntää todistajien tunnistuksiin liittyvät heikkoudet.

-  Sanoisin, että nyt hovioikeuskäsittelyn jälkeen viranomaispuolella ei olisi voitu tehdä mitään toisin. Todistajien tunnistukseen liittyy niitä heikkouksia, joita hovioikeuskin toi esille ja joista se arvioi, että ne ovat sen verran vakavia, ettei syyksiluettavaa tuomiota voida perustaa niiden varaan.

Massaquoin puolustus on arvostellut kovin sanoin Civitas Maximan ja GJRP:n roolia asiassa ja katsonut, että se on rapauttanut henkilötodistelun näyttöarvoa jutussa. Puolustus on epäillyt, että todistajia oli vähintään johdateltu Massaquoin tunnistamiseen.

Syyttäjän mukaan näyttöä minkäänlaisesta juonittelusta Massaquoita vastaan ei löytynyt.

NAAPURIMAISSA Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

Syyttäjien mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin Liberian puolella RUF:n riveissä vuosina 1999-2003. Puolustus taas sanoi, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan ryhmää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen jälkeen hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Massaquoi oli esitutkinnan ja käräjäkäsittelyn aikana tutkintavankeudessa lähes kaksi vuotta. Käräjäoikeus vapautti hänet helmikuussa 2022 ennen vapauttavan tuomion antamista.
Maria Rosvall / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 10.42 ja klo 14.48 muun muassa syyttäjän kommentein.